Pirkanmaan käräjäoikeus on korottanut korvauksia, jotka valtio joutuu maksamaan sotarikosjutussa syyttömäksi todetulle miehelle. Gibril Ealoghima Massaquoita syytettiin sotarikoksista Liberiassa, mutta sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät syytteet.
Massaquoi oli rikosepäilyjen vuoksi vapautensa menettäneenä yhteensä 708 päivää. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi huhtikuussa 2022 häntä vastaan nostetut syytteet murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta sekä törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Turun hovioikeus piti tammikuussa 2024 syytteiden hylkäämisen voimassa.
Valtiokonttori päätti viime kesänä, että Massaquoille maksetaan vapaudenmenetyksestä aiheutuneesta kärsimyksestä sekä tulonmenetyksistä yhteensä noin 390 000 euroa.
Pirkanmaan käräjäoikeus korotti perjantaina antamallaan päätöksellä korvauksen vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä 424 800 euroon.
Valtiokonttorin heinäkuussa 2024 antamassa päätöksessä kärsimyskorvausten osuus on yli 283 000 euroa ja tulonmenetyksen osuus korvauksista noin 106 000 euroa. Massaquoi vaati valituksessaan, että kärsimyskorvauksen summaa tulee korottaa kaksinkertaiseksi. Hän ei vaatinut korotusta tulonmenetyskorvauksiin.
Valtiokonttorin päätöksen mukainen kärsimyskorvaus oli noin 400 euroa vankeusvuorokaudelta. Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksellä kärsimyskorvaus nousee noin 600 euroon vankeusvuorokautta kohti. Kärsimyskorvaus ja muutoksitta jäänyt tulonmenetyskorvaus ovat käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen yhteensä noin 531 000 euroa.
Julkisuus ei liittynyt vangittuna pitämiseen
Massaquoita syytettiin lukuisista rikoksista Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Turun hovioikeus katsoi, että pääosan syytteissä kuvatuista teoista oli sinänsä näytetty tapahtuneen. Hovioikeuden mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että syytetty Massaquoi olisi syyllistynyt mihinkään hänen syykseen väitetyistä rikoksista.
Sotarikosoikeudenkäynti sai laajaa julkisuutta Suomessa ja kansainvälisestikin. Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan julkisuus johtui pääosin poikkeuksellisista rikosepäilyistä ja niiden käsittelyssä oikeudessa eikä liittynyt syytetyn vangittuna pitämiseen.
– Uutisointia olisi tapahtunut siitä huolimatta, oliko Massaquoi vapautensa menettäneenä vai ei, oikeus toteaa.
Sen sijaan kärsimyskorvausta korotti käräjäoikeuden mukaan se, että Massaquoi oli pidetty eristyksissä koko huomattavan pitkän vapaudenmenetysajan ja myös hänen perheeseensä kohdistuneet yhteydenpitorajoitukset poistettiin kokonaan vasta muutama kuukausi ennen Massaquoin vapauttamista.
