Helsingin käräjäoikeus on jättänyt Suomenlahden joulupäivän kaapelirikkoja koskevan syytteen ja korvausvaatimukset tutkimatta. Käräjäoikeus kertoo, ettei asiaan sen mukaan voitu soveltaa Suomen rikosoikeutta.
– Vastaajien väitetyt laiminlyönnit olivat liittyneet heidän tehtäviinsä aluksella, minkä vuoksi kysymys oli käräjäoikeuden arvion mukaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen tarkoittamasta merenkulkuonnettomuudesta, jonka osalta rikosoikeudellinen toimivalta kuului aluksen lippuvaltion tai vastaajien kansallisuusvaltioiden tuomioistuimille, käräjäoikeuden tiedotteessa sanotaan.
Asiassa järjestettiin elo–syyskuussa oikeudenkäynti, jossa käräjäoikeus vastaanotti asiaa koskevan näytön.
Syyttäjä vaati Cookinsaarille rekisteröidyn Eagle S -tankkerin kapteenille, yliperämiehelle ja toiselle perämiehelle vähintään kahden ja puolen vuoden vankeutta törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt ovat Intian ja Georgian kansalaisia. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Syyttäjät arvioivat jatkoa
Syyttäjät arvioivat ensi viikolla edellytyksiä valittaa käräjäoikeuden toimivaltaratkaisusta.
– Kysymys on ollut koko ajan tiedossa, eikä se ole ollut mitenkään yksinkertainen. Kunhan ensi viikkoon päästään, niin syyttäjäryhmän kanssa katsomme, aiheuttaako se aihetta toimenpiteisiin, sanoo STT:lle apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Seuraavaan oikeusasteeseen eli hovioikeuteen valittamisen lisäksi on toinenkin vaihtoehto.
– Nykyprosessissa on tietyissä asioissa mahdollista kääntyä suoraan myös korkeimman oikeuden puoleen niin sanotulla ennakkopäätösvalituksella, mutta en ole sitäkään vielä tutkinut, onko se sovellettavissa tähän kysymykseen.
Suurta taloudellista vahinkoa
Oikeudenkäynnissä saadun selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoi Eagle S:n ankkurin vahingoittaneen viittä merikaapelia syytteessä kuvatuin tavoin. Ankkurin putoaminen mereen johtui oikeuden mukaan sen kiinnitysmekanismin rikkoutumisesta.
Kaapelirikot tapahtuivat kansainvälisellä merialueella mutta Suomen niin sanotulla talousvyöhykkeellä. Syyttäjän mukaan asiassa voidaan soveltaa Suomen rikosoikeutta, sillä seuraukset ilmenivät Suomessa. Rikkoutumisesta seurasi syyttäjän mukaan vakava vaara Suomen energiahuollolle. Oikeudessa kuultu todistaja vertasi vaikutusta siihen, että yksi ydinvoimala olisi ollut pois käytöstä.
Käräjäoikeus katsoi, ettei tuhotyön tunnusmerkistön edellyttämiä seurauksia Suomen energiahuollolle tai tietoliikenteelle kuitenkaan tapahtunut.
– Sähkökaapelin rikkoutumisesta olisi pahimmillaan voinut aiheutua sähkön hinnan nousua ja muutaman tunnin mittaisia sähkökatkoksia eri alueilla. Vaara tältä osin on ollut verrattain merkittävä, mutta ei kuitenkaan verrattavissa lain esitöissä mainittuun yhteiskunnan toimintojen lamaannuttamiseen, tuomiossa sanotaan.
Yli 50 miljoonan korvausvaatimus
Energiahuollon vaarantumisen sijaan kaapelivaurioista aiheutui oikeuden mukaan erittäin huomattavaa taloudellista vahinkoa. Sillä ei toimivallan kannalta ole oikeuden mukaan merkitystä.
– Arviointiin tältä osin ei vaikuta se, että alus olisi todennäköisesti vahingoittanut muitakin kaapeleita, elleivät viranomaiset olisi pysäyttäneet sitä, tuomiossa sanotaan.
Ensimmäisenä rikkoutuneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin omistajat eli Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering vaativat syytetyiltä yhteensä yli 50 miljoonan euron korvauksia. Teleoperaattori Elisan korvausvaatimus oli vajaat 290 000 euroa. Lisäksi yhtiöt vaativat, että vastaajat velvoitetaan maksamaan niiden yhteensä lähes 180 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Toimivallan puuttuessa käräjäoikeus jätti syytteen ohella myös korvausvaatimukset tutkimatta.
Laivayhtiö vaati satojatuhansia
Eagle S:n omistajan Caravella-varustamon miehitysyhtiö Peninsular Maritime India vaati oikeudenkäynnissä valtiolta satojentuhansien eurojen arvosta korvauksia eri valuutoissa. Sen vaatimukset olivat yli 830 000 euroa, lähes 540 000 Yhdysvaltain dollaria, yli 11 000 Yhdistyneiden arabiemiraattien dirhamia sekä noin 75 000 Intian rupiaa.
Vaatimus sisälsi käräjäoikeuden mukaan oikeudenkäyntikulujen lisäksi muun muassa syytettyjen majoituskuluja ja palkkoja. Oikeus katsoi, että yhtiön osallistuminen oikeudenkäyntiin oli sen omassa harkinnassa, sillä syyttäjä tai asianomistajat eivät kohdistaneet siihen mitään vaatimuksia.
– Käräjäoikeus on pääkäsittelyn pöytäkirjasta ilmenevin tavoin evännyt kuultavan nimeämiä todistajia, asiantuntijoita ja kirjallista todistelua tarpeettomana ja asiaan vaikuttamattomana, tuomiossa sanotaan.
Oikeus päätyi hylkäämään yhtiön vaatimuksen ja totesi, että majoituskulujen ja muiden oikeudenkäyntiin välittömästi liittymättömien kulujen osalta vaatimus tulee esittää erillisenä vahingonkorvaushakemuksena.