Kun Suvilahdessa kaivataan rantapolun siistimistä tai päiväkodin pihan ehostusta, tietävät asukkaat, kehen ottaa yhteyttä.
Jo 52 vuotta Suvilahdessa toiminut asukasyhdistys Suvilahti-seura on yksi Vaasan vanhimpia.
– Tämä oli suhteellisen uusi asuinalue 70-luvulla. Silloinen kaupunginjohtaja Juhani Turunen sanoi, että olisi hyvä, jos Vaasassa olisi asukasyhdistyksiä. Me tartuimme siihen, kertoo 30 vuotta asukasyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Pirjo Andrejeff.
Kesän alussa kapula siirtyi uudelle sukupolvelle, kun Joonas Runsala astui puheenjohtajan puikkoihin ja Jaana Kilpiöstä tuli varapuheenjohtaja.
– Toivon, että mahdollistamme pieniluontoisia ex tempore asioita asukkaiden kanssa, kehitämme jo olemassa olevia tapahtumia ja jatkamme yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa, Rusala kertoo.
Asukkaiden ja kaupungin linkki
Kilpiön mukaan yhdistyksen tärkein tehtävä on toimia linkkinä asukkaiden ja kaupungin välillä.
– Tuomme asukkaiden näkemyksiä kaupungin tietoon, vaikutamme alueen kehittämiseen ja osallistamme ihmisiä oman asuinalueensa vetovoimaisuuden parantamiseen.
Yhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, kuten pihajuhlia, lasten liikuntatapahtumia ja suursiivouksia.
Lisäksi se tekee lausuntoja kaupungin suunnitelmista ja tukee alueen muuta yhdistystoimintaa.
– Viimeisimpänä esimerkkinä voidaan pitää Teirinkadun uudistusta, johon Suvilahti-seura otti kantaa, Kilpiö kertoo.
Alueen kolme valttia
Andrejeff aloitti Suvilahti-seurassa aikanaan sihteerinä, ja on nähnyt alueen kehityksen läheltä.
– Kun asuntomessualue tuli, meidän yhtenä kriteerinämme oli se, että kaikki pääsevät rantaan.
Kilpiön mukaan Suvilahden valtteja ovatkin meren läheisyys, hyvät palvelut ja keskeinen sijainti.
Alueelta löytyvät muun muassa koulu, päiväkoti, kirjasto, teollisuusalue ja lähikauppa, ja aivan nurkan takana ovat jäähalli, monitoimiviheriö ja hypermarketti.
Vanhaa kaatopaikka-aluetta on puolestaan kehitetty lähiliikuntapaikaksi maastopyöräratoineen, lintutorneineen ja ulkoilureitteineen.
Yksi asia puuttuu
Kolmikon mukaan alueelta puuttuu kuitenkin yksi asia.
– Nuorille ja ikäihmisille ei ole kokoontumistiloja, joihin pääsisi myös iltaisin, Andrejeff sanoo.
Lisäksi alueelle kaivattaisiin lisää lapsiperheitä.
– Kun uusi ja hieno koulu rakentuu keskustaan, meidän englanninkielinen luokkamme siirtyy sinne. Heidän tilalleen tarvitaan lisää koululaisia.
Katseet tulevaisuudessa
Patteriniemessä tehdyt Krimin sodan aikaiset löydökset tarjoavat Andrejeffin mukaan mahdollisuuden kehittää alueesta uuden nähtävyyden.
Kilpiö puolestaan toivoo entistä aktiivisempaa vuoropuhelua kaupunkilaisten ja viranhaltijoiden välille esimerkiksi keskustelutilaisuuksien muodossa.
Nyt asukkaiden toiveet etenevät Runsalan johdolla, joka tarttui puheenjohtajan pestiin mielellään.
Ehkä esimerkki houkuttelee mukaan myös muita kaivattuja nuoria.
– Tämä on vapaaehtoista eikä tämä vaadi ihan hirveästi. Oman äänensä saa helposti kuuluviin, ja yhdessä päätetään, viedäänkö joitain asioita kaupungille asti, Runsala rohkaisee.
