Ryhmä kansanedustajia jätti perjantaina eduskunnassa lakialoitteen, jolla halutaan muuttaa rahankeräyslakia, jotta Ukrainan tukeminen kolmannen sektorin kautta olisi nykyistä helpompaa.
Lakialoitteen oli allekirjoittanut perjantai-iltapäivään mennessä 116 kansanedustajaa kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä. Sen jättivät yhdessä kansanedustajat Aleksi Jäntti (kok.), Sanna Antikainen (ps.), Pinja Perholehto (sd.), Antti Kurvinen (kesk.), Oras Tynkkynen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Mikko Ollikainen (r.) ja Peter Östman (kd.).
– Suomi on tukenut Ukrainaa laajamittaisen hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä alkaen. Rahankeräyslain tulkinnan takia suomalaiset eivät ole kuitenkaan voineet vapaaehtoisesti tukea Ukrainassa samoja kohteita, joihin valtio on heidän verovarojaan ohjannut, eduskunnan Ukraina-ryhmän toinen puheenjohtaja Jäntti kommentoi maaliskuussa, kun ryhmä alkoi kerätä nimiä lakialoitteeseen.
Kansanedustajat tekivät aiheesta Perholehdon johdolla kirjallisen kysymyksen joulukuussa.
Sen mukaan nykylain haasteena on, että rahankeräyslaki ei määrittele yleishyödyllisyyttä tarkasti. Tämä johtaa kansanedustajien mukaan siihen, että rahankeräyslupia valvova Poliisihallitus tekee päätöksiä, jotka vaikeuttavat tuen saamista perille Ukrainaan.
Poliisihallitus tulkitsee muun muassa sotavarusteiden hankinnan selvästi turvallisuutta vaarantavan toiminnan rahoittamiseksi, koska sen tulkinnan mukaan sotilaita saa tukea vain, jos he ovat osa laajempaa vastaanottajajoukkoa. Myös hallinto-oikeus oli loppuvuoteen mennessä hylännyt kahden yhdistyksen valituksen rahankeräysluvista, joiden myötä oltaisiin haluttu kerätä rahaa suoraan Ukrainan asevoimille tai niiden koulutukseen.
Tulkinnanvaraisuus aiheuttaa epäselviä tilanteita
Kansanedustajien mukaan on ymmärrettävää, että asevoimien tukeminen sekä aseellisen tai tappavan avun toimittaminen on yksinomaan julkisen vallan tehtävä. Ongelmana on lain tulkinnanvaraisuus.
– Mikäli yksityishenkilöiden ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten toiminnassa on kuitenkin kyse humanitaarisen ja ei-tappavan avun toimittamisesta Ukrainan asevoimille sekä konfliktialueella oleskeleville ja sieltä lähteneille suomalaisille vapaaehtoisille, aiheuttaa epätarkka ja tulkinnanvarainen määrittely kuitenkin tilanteita, joissa ei aina ole etukäteen selvää, milloin tukeminen on hyväksyttävää ja milloin ei, kirjallisessa kysymyksessä sanottiin.
Kysymyksen mukaan epäselvyyksiä on myös siitä, miten sotavaruste määritellään.
– Selkeämpää olisi, että sotavarusteen sijasta rahankeräysvarojen käyttö kiellettäisiin luvanvaraisten esineiden, kuten aseiden, ammusten ja räjähteiden, ostamiseen.
Kysymyksessä todettiin lisäksi, että nopeavaikutteinen tapa turvata apu Ukrainaan olisi lisäksi harkita pienkeräysluvan ylärajan nostamista esimerkiksi 50 000 euroon.
