Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila totesi kolumnissaan rohkeasti ja osuvasti totuuksia. Sellaisia, ettei niitä paremmin kukaan muu osaa asiapohjalta ehkä tuodakaan julki.
Mantila arvioi Ilkka-Pohjalaisessa aikaisemmin olleita pohjalaisten kansanedustajien haastatteluja. Mantila toteaa: ”Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista näyttää olevan ulko- ja turvallisuuspoliittisesti täysin kuutamolla. Muutamat kommentit aiheuttivat suoranaista myötähäpeää. Yhden mielestä ei pidä hakea äkkipikaistuksissa, toinen pelkäsi oman puolustuskyvyn rapautuvan, jos liittoudutaan...”
”Suomella on jo yli 25 vuotta sitten ollut portti levällään Natoon auki. Siitä asti on hoettu, ettei hakemus ole ajankohtainen, ja sitten joku keksi Nato-option...”
Erityisesti iloitsen omalta osaltani Markun mielipiteet kohdaltanikin. Minäkin kirjoitin jo 1990-luvun lopulla ja monesti myöhemminkin Ilkka Oyj:n toimittajana Natoon liittymisen puolesta. Sain samalla monia lopputili- ja muita uhkauksia.
Ilkka-Pohjalaisen haastattelun mielipiteistä on hävettävä eniten perussuomalaisten Juha Mäenpään ja Jukka Mäkysen ajatuksia. Näin siitä huolimatta, vaikka olen itsekin persujen kaupunginvaltuutettu ym. päättäjänä Alavudella. En kuitenkaan ole puolueen jäsenenä!
Ihmeteltävä on myös keskustalaisten vastuuta pakoilevaa höpinää.
On hienoa, että Mantila vähän ”tukistaa” sooloilevia, sanoisinko vastuuta pakoilevia, kansanedustajiamme.
Heitä monia pitäisi nuhdella hallituspuolueiden jäseninä myös turvetuotannon alasajosta, vaikka ovat itse olleet päättämässä esimerkiksi turpeen tuotannon lopettamista Suomessa. Siitä huolimatta he kuitenkin kirjoittavat lehdissä ym. kirkkain silmin, että tärkeintä on omavaraisuuden varmistaminen. Niin ruuan ja energiankin osalta.
Voidaankin kysyä, eikö turve ole yksi tärkeimmistä omasta energiavarannostamme?
Markku Mantilalle kannattaa lukijoiden toivottaa jatkuvaa intoa ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Vain näin paperilehti säilyttää lukijoita. Siitäkin huolimatta vaikka vanhassa viisaudessa todetaan: ”Totuuden puhuja ei yösijaa saa!”
Pentti Hautala
Töysä