Terveyden edistäminen on kunnan perustehtäviä. Tavoitteena on parantaa asukkaiden hyvän elämän edellytyksiä.
Hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan terveyden edistämisestä, joten päävastuu on siirtynyt kunnille. Kuntien liikuntatoimi on pääsääntöisesti hyvin hoidettua ja monipuolista. Asukkaiden terveyden eteen tehdään työtä. Se ei yksin riitä.
Fyysisen hyvinvoinnin rakentamisessa urheiluseurat ovat tärkeässä asemassa. Niiden tulee huolehtia myös kuntoliikuntaa harrastavien asukkaiden tarpeista. Harjoitus- ja kilpailutoiminnan tulee osaltaan tukea kuntoliikuntaa. Erityisesti lasten ja nuorten kunnosta on pidettävät huolta. Tässä uudessa julkisen terveydenhuollon murrosvaiheessa kunnan tulee tukea urheilu- ja liikuntaseuroja nykyistä enemmän.
Sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä kolmas sektori on noussut tärkeään osaan. Kuntien kulttuurilaitokset ovat edelleen merkittäviä ja tärkeitä, mutta yhä enemmän vastuuta ovat ottaneet monet kulttuuriyhdistykset ja -järjestöt. Aivan erityisesti eläkeläisjärjestöt ovat edistämässä sosiaalista kanssakäymistä. Moni-ilmeinen yksityinen kulttuuritoiminta rikastuttaa ihmisten arkea.
Kolmas sektori, johon kuuluvat edellä mainitut liikuntaa ja kulttuuria tukevat yhdistykset, ovat määrätietoisesti mukana asukkaiden fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen terveyden edistämisessä.
Koronan jälkitilassa ko. tahojen merkitys on korostunut. Tässäkin koskee sama vaatimus, kuin edellä liikunta- ja urheilujärjestöjen kohdalla: kuntien tulee lisätä taloudellista avustamista.
Ovatko kunnat varautuneet riittävästi huolehtimaan tärkeästä työstään asukkaiden terveyden vaalijoina?
Parantamisen varaa on. Monessa maakunnan kunnassa säästötoimet ovat kohdistuneet liikunta- ja kulttuurisihteerien virkojen lakkauttamiseen. Tehtäviä on kasautunut muutamille viranhaltijoille, joilla jo ennestään on kädet täynnä työtä.
Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan toiminta loppui pari kolme vuotta sitten. Liiton hallituksen päätös oli valitettava eteläpohjalaisen kulttuurin kehittämisen näkökulmasta.
Seinäjoen kaupunki teki pari vaalikautta sitten kummallisen organisaatiouudistuksen, jonka yhteydessä lakkautettiin liikuntalautakunta, kulttuurilautakunta ja nuorisolautakunta. Eli juuri ne lautakunnat, joilla on suora yhteys asukkaiden harrastuksiin. Tilalle tulivat ”kasvottomat” hyvinvointilautakunta ja elinvoimalautakunta.
Samalla katosi koko joukko kiinnostavia luottamushenkilöpaikkoja. Terveyden edistäminen onnistuu parhaiten, kun lautakunnista on suora yhteys asukkaisiin. Heidän tulee tunnistaa, mitä työtä lautakunnat heidän hyväkseen tekevät.
Kaupungin organisaatiota tuleekin tarkistaa ennen seuraavia kuntavaaleja.
Ilmari Ylä-Autio
kaupunginvaltuuston jäsen (kok.)
Seinäjoki