Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kan­sain­vä­li­nen ve­ro­kik­kai­lu ja Suomi?

Suuryritysten verosuunnittelu, jossa mm. välilaskutuksella voitto siirretään halvan verotuksen maihin (Yle Areena, Tax Wars), on kieltämättä vahingollinen ilmiö ja vääristää kilpailua. Veroja jää saamatta julkisten talouksien tarpeisiin.

Toisaalta kaikkien yritysten rahavirrat muodostavat monenlaisia välittömiä ja välillisiä verohyötyjä. Ne keräävät kulutusverot, maksavat työn antamisen verot, synnyttävät ympärilleen taloudellista toimeliaisuutta. Monien yritysten kohdalla juuri nämä seuraamusverot ovat paljon merkittävämpiä kuin itse yrityksen maksamat yhteisöverot. Tappiollinenkin yritys, vaikka se ei maksa veroja, on veronsaajalle tuottoisa.

Kansainvälistä vääristynyttä verokilpailua ei voi lopettaa Suomen keinoilla. Lisäksi veronsaajalle yritysten välillinen ja seuraamus verokertymä on sen omaa yhteisöveroa merkittävästi tärkeämpi.

Vuonna 2023 työnantajien keräämät ja tilittämät työhön liittyvät veroluonteiset maksut olivat 66 974 miljoonaa euroa, yritysten keräämät ja tilittämät kulutusverot, laskutavasta riippuen, noin 67 678 miljoonaa, tuloverojen tuotot, joista työnantajat ovat tehneet ennakonpidätykset, olivat 77 471 miljoonaa ja yhteisöveron tuotot 7 940 miljoonaa. Lähtökohtaisesti kaikki verotulot lopulta muodostuvat yrityksissä syntyvistä ja niiden markkinoilta keräämistä rahavirroista, siis palkkoihin, kulutukseen ja kaikkiin transaktioihin perustuvat verot. Yritys on vain väline koota rahavarat markkinoilta.

Olisiko lopulta parempi luopua kaikkien yritysten yhteisöverosta kokonaan Viron mallisesti? Verot ja veronluontoiset maksut vuonna 2023 olivat 116 415 miljoonaa. Tästä yhteisöverojen osuus oli 7 940 miljoonaa eli 6,8 % (Tilastokeskus). Muutos ei olisi kovinkaan merkittävä.

Verokikkailu loppuisi heti ja toiminta kannattaisi keskittää Suomeen. Tällä olisi iso kannustinvaikutus ja se parantaisi Suomen houkuttelevuutta investoinneissa. Sillä olisi yritysten omavaraisuusastetta parantava vaikutus. Tällä olisi myös työllisyyttä ja talouskasvua tukeva vaikutus. Muutos lisäisi varmuudella suoraan muiden verolajien tuottoa sekä pienentäisi samalla julkisia sosiaalimenoja. Tähän vaikuttaisivat ainakin lisääntyvät investoinnit, parantunut työllisyys ja korkeammat osinkoveron tuotot.

Voisi jopa ennustaa, että muutos vaan kasvattaisi verokertymiä.

Juhani Viitala

Kauhava