Välillinen vaalitapa on kasvattanut nopeasti suosiotaan kirkkoherran valinnassa. Seurakuntalaisten sijaan valtaosassa seurakuntia kirkkoherran valitsee tänä päivänä seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto. Tämä selviää Lännen Median evankelis-luterilaisiin hiippakuntiin tekemästä kyselystä.
Mikkelin hiippakunnassa valittiin vuosina 2014–15 kahdeksan kirkkoherraa, joista vain yhdessä valinnassa seurakuntalaiset äänestivät. Helsingin hiippakunnassa on siirrytty täysin kansanvaaleista välillisiin luottamuselimen suorittamiin vaaleihin.
– Tuntuma on, että välillinen vaali on selvästi suositumpi ja että ajan mittaan kansanvaalista tulee harvinaisuus, toteaa Kuopion hiippakunnan notaari Marja-Sisko Aalto.
Laki kirkkoherran vaihtoehtoisesta vaalitavasta tuli voimaan vuonna 2014.
Vaalitapojen suosiossa on eroja maan eri osissa. Suora vaali on säilyttänyt parhaiten suosionsa Oulun hiippakunnassa. Länsi- Suomessa se on Itä-Suomea useammin käytössä.
Välillisen vaalin suosio liittyy äänestysinnon hiipumiseen. Suora vaali on yhä suosiossa korkean äänestysprosentin seurakunnissa.
Välillisen vaalin yleistymistä perustellaan sillä, että se antaa paremmat mahdollisuudet löytää oikeantyyppinen johtaja seurakuntaan. Sen toivotaan myös lisäävän hakijoita kirkkoherran virkoihin.
VIRPI NIEMISTÖ/LÄNNEN MEDIA