Satakunnan käräjäoikeudessa Porissa alkoi tiistaina pääkäsittely niin kutsutun Kankaanpään ryhmän terrorismijutussa.
Kokonaisuudessa syytettyinä on viisi alle 30-vuotiasta miestä. Heistä kahta syytetään terrorismirikoksista. Kolmen muun syytteissä ei ole terrorisminimikkeitä, mutta epäillyt rikokset liittyvät syyttäjän mukaan samaan kokonaisuuteen.
Alun perin tutkinnan myötä syytteitä nostettiin kaikkiaan kuutta miestä vastaan. Yhden heistä kohdalla syyttäjät kuitenkin katsoivat, ettei epäilty rikos ole osa terrorismirikoksiin liittyvää kokonaisuutta.
Kolme syytettyä paikalla
Tiistaina käsiteltiin kahden terrorismisyytetyn sekä kolmannen miehen syytteitä. Terrorismisyytetyt peittelivät kasvojaan hupun, huivin ja aurinkolasien taakse, kun media sai kuvata heitä hetken istunnon aluksi, kolmas mies ei.
Syyttäjän mukaan Kankaanpään äärioikeistoryhmä oli omaksunut aatteen, jonka mukaan valkoihoiset ihmiset ovat jollain tavalla uhattuina. Syyttäjän mukaan siege-ideologian mukaisen ja uusnatsistisen akselerationistisen aatteen pyrkimyksenä on rotusodan nimissä tehdä terrori-iskuja ja muuta väkivaltaa sellaisia ryhmiä kohtaan, jotka koetaan vihollisina tai valkoista väestöä alempiarvoisina.
– Ajatusmaailman ytimessä on väkivallan pitäminen hyväksyttävänä yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona. Osallistuminen demokraattiseen vaikuttamiseen nähdään tarkoituksettomana, sen aika on ohi, on suoran toiminnan aika, valtionsyyttäjä Sampsa Hakala sanoi oikeudessa.
Syyttäjän mukaan terrorismirikoksista syytetyn kaksikon tavoitteena oli harjoitella ja valmistaa itseään esimerkiksi vastaanottokeskukseen tehtävään pommi-iskuun tai muihin aseellisiin hyökkäyksiin, jotka kohdistuisivat ideologiassa viholliseksi koettuihin ryhmiin.
Ryhmään kuuluneiden hallussa oli ollut useita ampuma-aseita, yli tuhat patruunaa, kymmeniä kiloja dynamiittia ja yli sata kiloa räjähteen valmistamiseen kelpaavaa lannoitetta, syytteissä listataan.
Puolustus: Aineistoa jätetty huomiotta
Syytetyt ovat kiistäneet syytteet pääosin. Terrorismirikoksista syytetyt miehet ovat kiistäneet radikalisoitumisen ja syyttäjän väittämät terroristiset motiivit.
– On lähdetty siitä, että päämieheni toiminta on kulkenut pitkin polkua jonkinlaiseen äärioikeistolaiseen akselerationismiin, ja koko esitutkintaa on katsottu siltä pohjalta, että mitkä asiat tukevat sitä. Mutta löytyy myös valtavasti muuta aineistoa, mitä edes poliisi ei ole ajatellut liittyvän näihin mahdollisiin rikoksiin, sanoi toisen syytetyn avustaja Jukka Ylikahri.
Hän kuvaili päämiestään tavalliseksi henkilöksi.
– Hän on käynyt normaalit koulut, armeijan, ollut työelämässä. Ei ole kyse mistään syrjäytyneestä ja häiriintyneestä ihmisestä, joka jossain kellarissa suunnittelisi pommi-iskuja, Ylikahri sanoi.
– Jos joku puhuu tietyllä tavalla tai hänellä on tietynlaista materiaalia hallussaan, siitä on vielä pitkä matka siihen, että kyseessä on radikalisoitunut henkilö, jolla on jonkinlainen terroristinen tarkoitus ja joka aiheuttaisi vakavaa vaaraa Suomelle.
Toisen terrorismisyytetyn puolustus sanoi, että maaseudulla monillakin on erilaisia ampuma-aseita ja että lannoite oli tarkoitettu tavalliseen käyttötarkoitukseensa eli lannoitteeksi maatilalla.
– (Päämieheltäni) on löytynyt tiedostoja, joita täällä tullaan esittämään. Hänellä on ollut koneella satoja tiedostoja, joista syyttäjä on valinnut yhdeksän tai kymmenen, asianajaja Jyrki Puurunen sanoi.
Puurusen mukaan syytettyä on aina kiinnostanut esimerkiksi sotahistoria, väkivalta ja näihin liittyvät tarinat, joka näkyy esimerkiksi syyttäjän esiin nostamissa tatuoinneissa.
– Hän on ihan tavallinen suomalainen, on käynyt koulut ja on työelämässä. Ei ole kyse syrjäytyneestä tai yhteiskunnan laidalle ajautuneesta yksilöstä.
Syyttäjä: Väkivaltaa vähemmistöjä kohtaan
Oikeudessa käsitellään tulevina viikkoina myös väitettyjä väkivallantekoja, joihin osa syytetyistä on syyttäjän mukaan syyllistynyt.
Joulukuussa 2019 syytetyistä kaksi hyökkäsi syytteen mukaan yllättäen kahden transsukupuolisen ihmisen kimppuun. Syyttäjän mukaan toista uhreista lyötiin ja potkittiin pään alueelle, toiseen kohdistunut väkivalta oli lievempää.
Syyttäjä katsoo, että väkivallan motiivina oli uhrien sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti ja että rangaistuksia tulisi siitä syystä koventaa.
Haastehakemuksen mukaan kaksikko pahoinpiteli tilanteessa myös sivullisen, joka puuttui väkivallantekoon.
Viime vuoden elokuussa kaksi syytetyistä pahoinpiteli syyttäjän mukaan yöllä kadulla kohtaamansa juutalaismiehen. Syyttäjän mukaan toinen syytetyistä oli ensin tehnyt natsitervehdyksen sekä ampumista ja kurkunleikkaamista jäljitteleviä eleitä. Tämän jälkeen uhria lyötiin syyttäjän mukaan nyrkillä kasvoihin ja potkittiin pään ja niskan alueelle.
Syyttäjän mukaan väkivallanteolla oli rasistinen motiivi ja kaksikon rangaistuksia vaaditaan kovennettavan sen perusteella.
Oikeudenkäynnille on varattu käsittelypäiviä lokakuun toiselle viikolle asti.
---
Korjattu aiempaa juttua klo 15.55: Terrorismirikoksiin liittyvässä kokonaisuudessa syytettyjä on viisi, ei kuusi, kuten aiemmin kerroimme. Täsmennetty, että nimenomaan terrorismirikoksista syytetyt kaksi miestä peittelivät kasvojaan.