Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty Seinäjoen katukuvaan ilmestyneitä kylttejä. Kylteissä lukee poliisi ja näkyy kuva valvontakamerasta. Kylttiä on luultu jopa nuorten pilailuksi.
Todellisuudessa kyltit ovat aitoja, sillä poliisi valvoo Seinäjoen katuja kameroilla.
Sinisiä kylttejä, joissa lukee valkoisella "Poliisi" ja näkyy valvontakameran kuva, on Seinäjoen alueella parikymmentä. Valvontakameroita on kuutisen kappaletta.
Kamerat on sijoitettu Seinäjoen keskustan alueelle. Kylttejä on niin sanotuilla sisääntuloväylillä Seinäjoen keskustaan tultaessa sekä kameroiden läheisyydessä keskustan alueella.
Komisario Timo Välimäki Pohjanmaan poliisista kertoo, että kamerat lähettävät reaaliaikaista kuvaa suoraa poliisin tilannekeskukseen ja lisäksi kuva tallentuu poliisin järjestelmiin. Näin esimerkiksi kolaritilanne pystytään tarkistamaan nauhalta viikkoja myöhemmin.
Välimäen mukaan kameravalvonta on nykypäivää.
– On nykyaikaa hyödyntää teknologiaa. Tämä lisääntyy Suomessa koko ajan, Välimäki sanoo.
Pohjalaismaakunnissa kameravalvonta on tarkoitus saada kaikkien kuntien keskuksiin. Kunnat ovat kameravalvonnan suhteen hyvin eri vaiheissa.
Vaasassa kameroita on ollut jo yli kymmenen vuotta, Seinäjoelle kamerat asennettiin viimeisen vuoden aikana. Kokkolassa kamerat ovat jo, mutta niitä ei ole vielä kytketty poliisin tilannekeskukseen.
Projekti etenee vaiheittain. Tällä hetkellä kameroita asennetaan viiteen kuntaan. Pietarsaari, Kannus, Alajärvi, Ähtäri ja Isojoki pääsevät poliisin kameravalvonnan piiriin lähiaikoina.
Keväällä kameravalvonnan piiriin on tarkoitus ottaa vielä kymmenisen kuntaa lisää. Pitkällä aikavälillä kameravalvontaa on suunnitelman mukaan kaikissa pohjalaiskunnissa.
– Ajatus on, että esimerkiksi pienen kunnan keskustassa olisi aina yhdestä viiteen kameraa, Välimäki kertoo.
Ajatus poliisin tarjoamasta kameravalvonnasta syntyi vuonna 2014, kun poliisiorganisaatio muuttui ja Pohjanmaan poliisilaitoksen tilannekeskus syntyi Seinäjoelle.
Kuntia lähestyttiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 alkupuolella. Moni lähti innolla mukaan.
Kunnat maksavat itse kamerat ja poliisi valvoo -kyltit sekä molempien asennuksen.
– Tämä vaatii tietysti poliittista päätöksentekoa, Välimäki toteaa.
Seinäjoen kaupunki arvioi viime vuoden alussa, että valvontakameroiden hankkiminen ja huolto maksaisi ensimmäisenä vuonna noin 40 000 euroa.
Kameroiden asennus maksoi Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksen hallintopäällikkö Juha Ahosen mukaan "jokusen kymppitonnin". Ahosen mielestä satsaus osoittautui yllättävän edulliseksi.
– Ei puhuta mistään merkittävästä summasta, Ahonen sanoo.
Kameravalvonta tulee lisääntymään Seinäjoella vielä tämän vuoden aikana.
Kaupungin tekniikkakeskuksen valvomoesimies Jani Häkkisen mukaan koulujen kamerat on tarkoitus saada erikoistapauksissa poliisin hallintaan.
Tästä mahdollisuudesta voi olla hyötyä esimerkiksi epäillyissä kouluampumistapauksissa.
Katukuvassa näkyvien valvontakameroiden tarkoituksena on yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden lisääminen.
Vaikka kameroista ilmoitetaan kylttien avulla, ei kameran tarkkaa sijaintia tarvitse komisario Välimäen mukaan osoittaa.
Välimäen mukaan kamerat auttavat rikostutkinnassa, helpottavat puuttumista häiriötilanteisiin, luovat turvallisuuden tunnetta ja toimivat jopa rikoksia ennaltaehkäisevänä tekijänä. Sen takia kameroita ei ole tarkoituskaan piilottaa.
– Kun ihminen tietää tulleensa kameravalvotulle alueelle, hän on kiltisti, Välimäki toteaa humoristisesti.
Valvontakameroiden tarkkailuun tarkoitettuja valvomoita on Suomessa sekä aktiivisia että passiivisia. Aktiivisissa kuvaa katsotaan koko ajan, passiivisissa kuva menee tallenteiksi. Välimäki kuvailee Pohjanmaan poliisin tilannekeskuksen kameravalvontaa puoliaktiiviseksi.
Hän kertoo esimerkin: Jos hätäkeskus antaa poliisipartiolle tehtävän Vaasan keskustaan, tilannekeskuspäivystäjä voi heti kiinnittää huomion kyseiseen kameraan ja katsoa, mitä tapahtuu.
Poliisi pystyy myös kääntelemään ja tarkentaa kuvaa lähemmäs tiettyä kohdetta.
– Ja kun valvontakamera lisäksi tallentaa, tutkija voi jälkeenpäin tarkastella nauhoja, Välimäki huomioi.
Kameroiden avulla kiinnijäämisriski kasvaa.
Jos esimerkiksi Ähtärin keskustaan on hälytystehtävä, voi tilannekeskus kameran avulla kertoa paikalle menevälle partiolle, mikä tilanne on.
– Tai tilannekeskus voi kertoa partiolle, mihin suuntaan esimerkiksi etsittävä auto lähtee, Välimäki jatkaa.
Tai tappelussa saadaan epäillyt heti nauhalle, kun muuten asiaa pitäisi joissain tilanteissa selvitellä pelkkien silminnäkijähavaintojen perusteella.
Kysymys on monista kameroista, joilla puututaan häiriötekijöihin ja rikollisuuteen. Isoveli valvoo -tyyppinen pelko tiukasta valvontayhteyskunnasta on Välimäen mukaan turha.
– Kun poliisina tiedän, mitä valvomossa tapahtuu, olen varsin luottavainen siihen, että kameroita käytetään oikein, Välimäki rauhoittelee.
Puoliaktiivisena valvontana kameroita ei myöskään seurata koko ajan.
– Kameroita käytetään siihen työtehtävään mihin ne on tarkoitettu.
Välimäki korostaa, että kameroiden käyttö vaatii tietysti poliisilta tarkkaa valvontaa.
JATTA LAPINKANGAS
