Vain puolet yläkoululaisista syö koululounaan joka päivä. Tämä ilmenee hiljattain tehdystä kouluterveyskyselystä. Tilanne ei ole paljon parempi muuallakaan maassa, sillä valtakunnan keskiarvo on 56 prosenttia.
Ilmaisen ruuan houkuttelevuus on laskenut Seinäjoella huomattavasti. Vielä kolme vuotta sitten luku oli reilu kymmenen prosenttia korkeampi.
Myös lukiolaiset ovat vähentäneet koululounaan syöntiä. Kolmessa vuodessa luku on laskenut 10 prosenttia. Nyt syömässä käy 58 prosenttia lukiolaisista. Koko maan luku on 64 prosenttia.
Seinäjoen nuorisovaltuuston jäsenet Leevi Koivisto, 14, ja Markku Michael Boy, 15, Seinäjoen Yhteiskoulusta ovat huolestuneet tilanteesta ja vaativat muutosta. He järjestävät rauhanomaisen mielenosoitusmarssin. Nuoret saivat tuekseen kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläisen (kd).
Kulkue lähtee matkaan Seinäjoen Keskustorilta tämän viikon perjantaina kello 17. Noin 40 minuutin kävelyreitti kulkee muun muassa kaupungintalon ohi ja palaa takaisin torille. Mielenosoituksen tarkoituksena on tuoda nuorten mielipiteet kaupungin päättäjien tietoon.
Nuorten mielestä asia on tärkeä, sillä aterioiden korvaaminen esimerkiksi energiajuomilla tai nikotiinipusseilla heikentää keskittymistä.
Kun tämä yhdistetään vähäiseen liikuntaan ja epäsäännölliseen unirytmiin, lopputulos näkyy oppimisen ja koulunkäynnin haasteina.
Seinäjoen kaupungin opetusjohtaja Marika Ojala ehdottaa kouluterveyskyselyn tiedotteessa asian ratkaisuksi varhaista puuttumista, avointa keskustelua, monialaista yhteistyötä sekä kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta. Ojalan mukaan opetus- ja ruokapalvelut ovat jo pohtineet tilannetta parantavia toimenpiteitä.
Lihaa lisää
– Huono laatu ja se, että vaihtoehtoja ei ole riittävästi. Viikossa voi olla jopa kaksi kasvisruokapäivää. Silloinkin pitäisi olla myös lihaa tarjolla, Leevi Koivisto ja Markku Michael Boy selvittävät.
Poikien mielestä kouluruuan laadussa olisi parantamisen varaa.
– Kyse voi olla ruuan mausta, mutta enemmän laadusta ja siitä, että ravintoaineita puuttuu, Boy perustelee.
– Proteiinia ei ole tarpeeksi. Lihalaatukaan ei ole mitään parasta, Koivisto täydentää.
Hän nostaa esiin myös ruoan täyttävyyden ongelmat.
– Kun ruokana on vaikka puuro, niin pitää muistaa, että kaikissa perheissä ei välttämättä ole illalla kunnollista lämmintä ruokaa. Koulun pitäisi se tarjota.
Seinäjoella kouluruokaan on käytettävissä noin kolme euroa oppilasta kohden.
– Kouluruokaan pitäisi laittaa enemmän rahaa. Moni on kyllästynyt ruuan laatuun. Toivottavasti marssi saa päättäjät kuuntelemaan nuoria, Koivisto pohtii.
Kouluruoan tekijöille kritiikki on arkipäivää. Rahaa yhteen annokseen käytetään kolmisen euroa. Sillä ei aina saada aikaan kaikille mieluista ruokaa.
Miltä kritiikki tuntuu?
– Eihän se kivalta tunnu, mutta jotenkin siihen on tottunut, kun aina jollain lailla ruoka-asiat nousevat esiin, vastaa Seinäjoen Yhteiskoulun keittiön palveluvastaava Saija Koivuluoma.
Yhteiskoululle ruoka tulee keskuskeittiö Alvariinasta.
– Ruoka tulee meille kylmänä. Teemme sen täällä loppuun ja kypsennämme ruuan, Koivuluoma selvittää.
Herkkuruokapäivinä koulun ruokalassa syö jopa 600 henkeä. Normipäivinä ruokailijoita on 430–490. Kävijämäärä riippuu tarjotusta ruuasta. Kaikki ruoat eivät houkuttele oppilaita yhtä paljon.
– Kasvis- ja kalaruoat ovat sellaisia, joita ei syödä niin paljon. Kananugetit ja pyttipannu maistuvat hyvin, Koivuluoma listaa.
Kuka päättää, mitä koulussa syödään?
– Ruokapalveluilla on ruokalistatyöryhmä, joka päättää, mitä ruokia listalla on. Siihen voi myös vaikuttaa, Koivuluoma sanoo.
Mielenosoitus vaatii parempaa kouluruokaa
- Rauhanomainen mielenosoitus paremman kouluruuan puolesta järjestetään Seinäjoen Keskustorilla 8. toukokuuta kello 17.
- Marssi kestää noin 40 minuuttia. Reitti kulkee ainakin kaupungintalon ohi. Marssin jälkeen tarjolla on kahvia ja pullaa.
