Leipäviljan varmuusvarastojen avaaminen ei näytä vielä ajankohtaiselta, eikä sitä toivottavasti tarvitsekaan tehdä.
Näin toteaa Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.
Leipuriliitto vaati vuosikokouksessaan elokuun puolivälissä Huoltovarmuuskeskukselta toimia varmuusvarastojen purkamiseksi, jotta kotimaisen viljan saatavuus varmistetaan myös ensi syksyn ja tulevan vuoden aikana.
Hakola tähdentää, että varmuusvarastoihin turvaudutaan vasta, jos muuta keinoa ei ole.
–Tehtävänämme on varautua siihen, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä poikkeusoloissa tai vakavan häiriön alla. Varastoihin kajoaminen vaikuttaisi raaka-aineen hintatasoon, emmekä me voi olla aktiivinen markkinatoimija.
Päätökset varmuusvarastojen koosta ja käytöstä tekee valtioneuvosto Huoltovarmuuskeskuksen esityksestä.
Esimerkiksi leipäviljaa pitää olla varastossa tällä hetkellä puolen vuoden tarpeisiin. Aiemmin varastointi kattoi vuoden tarpeen. Päätöksen varmuusvaraston pienentämisestä teki Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vuonna 2013.
Valtio varastoi myös esimerkiksi öljyä kriisiajan varalta. Tarkkoja määriä ja varastojen sijaintia ei turvallisuussyistä kerrota julkisuuteen.
Hakola korostaa, että siemenviljan varmuusvarasto päätettiin avata keväällä 2018, jotta laadukkaan kotimaisen siemenen saanti voitiin taata, koska viime syksyn märkyys romahdutti hyvälaatuisen siemenviljan saatavuuden.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan noin kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä. Tämän mukaan seuraavien seitsemän vuoden aikana joka päivä häviäisi kolme maatilaa.
Luopujista moni on eläkeikäinen tai osa-aikainen viljelijä.
Viime syksyn ja tämän kesän äärisäät voivat vauhdittaa lopetuspäätöksiä entisestään.
Huoltovarmuuskeskuksen Hakola toteaa, että on mahdotonta arvioida, miten alas tilojen määrä voi mennä ennen kuin huoltovarmuus alkaa horjua.
–Suomessa on tuotettu viljaa vuosittain keskimäärin 3,8 miljardia kiloa, josta noin 3,2 miljardia on mennyt omaan kulutukseen. Tänä kuivuusvuonna on puhuttu 2,8 miljardin kilon sadosta. Tuo noin 400?000 kilon vaje saataneen korvattua tuonnilla.
Hakola muistuttaa, että esimerkiksi rukiin käytössä sataprosenttisesti kotimaiseen raaka-aineeseen ei ole ylletty läheskään joka vuonna.
Luken kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikön Arto Latukan mukaan tilojen lukumäärän aleneminen ei jatkavien tilojen tilakoon kasvun vuoksi suoraan vähennä tuotantoa tai uhkaa huoltovarmuutta.
Toisaalta riskit kasvavat sekä tuotannon alueellisessa että määrällisessä keskittymisessä.
–Tällöin eläintaudin leviäminen tai äärisään osuminen tietylle alueelle voi olla iso uhka kotimaisen raaka-aineen saannille.
Isot tilat ovat perheviljelmiä haavoittuvaisempia myös siksi, että niissä vieraan työvoiman ja pääoman käyttö on entistä suurempaa.
Virpi Niemistö