Syöpä teki jo tuhojaan paksusuolessa, mutta kasvain ei vielä ilmoittanut olemassaolostaan millään helposti havaittavalla tavalla.
Laihialaisen Juhani Hietakankaan, 63, onneksi Suomessa aloitettiin viime vuonna suolistosyövän seulonnat. Hietakangas palautti postissa tulleen kakkatikkutestin empimisen jälkeen.
Ajoissa havaitun syövän taltuttamiseen riitti leikkaus. Sytostaattihoitoja ei tarvittu.
Vastaavaa postia saa tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla noin 16 000 ja Pohjanmaalla reilu 12 000 naista ja miestä.
Koko maassa 60-70-vuotiaista koostuvaan kohderyhmään kuuluu yli 400 000 suomalaista. Ensi vuonna luvut pysyvät samalla tasolla.
Lähes neljä viidestä pohjalaisesta palauttaa testin. Osuus on suunnilleen sama myös koko maassa. Toisaalta siis useampi kuin joka viides jättää tilaisuuden käyttämättä.
Aapeli Nevala työskentelee Suomen Syöpärekisterissä suolistosyövän seulonnan kehittämispäällikkönä.
Hän kertoo, että aiemmat tutkimukset antavat viitteitä, että juuri seulontaan osallistumattomien joukossa on ihmisiä, joiden kannattaisi kutsuun reagoida.
– Seulontojen päätarkoitus on syöpäkuolemien vähentäminen, tiivistää Nevala.
Tohtori hoitaa
Palataan ajassa vuosi taaksepäin. Hietakangas on jättänyt ensimmäisen seulontakutsun huomiotta. Vasta muistutus saa hänet toimimaan.
– Ajattelin, että tehdään nyt, kun laihialainen jotain ilmaiseksi saa. Mitään oireita tai aavistuksia syövästä ei ollut. Olen aina ollut luonteeltani optimisti, joten olen ajatellut, ettei minuun mikään tartu.
Edes vastauksena tullut positiivinen tulos ja passitus jatkotutkimuksiin ei saanut häntä hätkähtämään.
– Ajattelin, että oireet voivat johtua mistä tahansa, koska testit ovat kuulemma tosi tarkkoja. Eikä sairaalan päässäkään pidetty mitään kiirettä.
Aivan maaliskuun alkupäivinä Hietakangas makasi keskussairaalassa kolonoskopiassa. Suolistoon työnnetty kamera paljasti heti tilanteen. Potilas pystyy seuraamaan todellista tosi-tv:tä tähystyssalin monitorista.
– Katsoin, että mikäs möhkäle paksusuolessa on. Totesin, että ei pentele ennen kuin kukaan ehti minulle tulosta kertoa. Kiitin lääkäriä, mutta hän sanoi, ettei tarvitse kiittää, kun tuommoinen löytyi. Ärhäkäksi todettu kasvain tihkutti pikkuisen verta, joka näkyi seulonnassa.
Mitkä olivat mietteet tuolloin?
– No, en oikein osaa sanoa. Ajattelin kai, että kyllä tohtori hoitaa.
Kamala paikka
Reilun parin viikon päästä edessä oli kiireelliseksi luokiteltu leikkaus. Tähystykseksi kaavailtu operaatio vaihtui avoleikkaukseksi anatomisista syistä. Paksusuolesta vietiin pala.
– Moni on kysynyt, kuinka pitkä pötkö lähti, mutta en huomannut sitä sairaalassa kysyä. Sen tiedän, että jokaiselle meistä paksusuolta on laitettu matkaan hieman ylimääräistä.
Hietakangas alkoi toipua, mutta puolentoista päivän päästä suoli meni tukkoon. Sairaalareissu venyi kahdeksaan vuorokauteen.
– Se oli kamala paikka, koska maku- ja hajuaisti herkistyivät äärimmilleen. Kun ruokakärryt tuotiin käytävälle, tiesin joinakin kertoina heti, että nyt ei ole hyvää ruokaa. Seuraavaksi tuli yrjö.
Vähitellen suoli alkoi toimia ja Hietakangas pääsi kotiin.
– Hiljalleen aloin toipua ja jugurttikin alkoi maistua.
Parhaat uutiset tulivat suolenpätkän tutkineen patologin lausunnosta ja tehdystä viipalekuvauksesta. Kasvain ei ollut ehtinyt kasvaa suolen läpi eikä levinneisyyttä havaittu missään päin kehoa. Hietakankaan ei tarvinnut ottaa solusalpaajia eli sytostaatteja tai muitakaan lisähoitoja.
– Minua onniteltiin, että syöpä löytyi näin varhaisessa vaiheessa. Seuranta kestää viisi vuotta, mutta kahden vuoden jälkeen voi kuulemma jo taputtaa karvaisia tai karvattomia käsiään, koska silloin on pahin uusiutumisen uhka selätetty.
Tuoreessa puolivuotiskontrollissa ei havaittu mitään poikkeavaa. Seuraava etappi on vuoden kohdalla.
Hietakangas sanoo, ettei hän pahemmin jännitä kontrolleja. Mieli on pysynyt optimistisena.
– Jos uutta on tulossa, tulkoon. Olen viettänyt mahdollisimman normaalia elämää. Ainoan kerran otti sydämeen, kun tajusin, että kasvain on oikealla puolella. Vieressä on elimiä, kuten maksa ja haima, joihin tauti olisi voinut edetä.
Tuttu mies innostui tekemään testin
Hietakangas on toiminut elämänsä myyntimiehenä, joten hän tuntee paljon pohjalaisia ja nämä tuntevat Hietakankaan.
Laihialainen ei ole sanojaan säästellyt, vaan hän on kertonut avoimesti syövästä ja seulonnasta.
– Ilman testiä syöpäni ei olisi löytynyt näin ajoissa. Kannustan kaikkia seulontakutsun saavia tekemään testin. Lääketiede on kehittynyt, joten poikkeamat löydetään herkästi. Varsinkin miehiä voi lohduttaa, että tämän testin tekeminen ei edes satu, keventää Hietakangas.
Puheet eivät ole menneet hukkaan. Hietakangasta lähestyi kylän raitilla tuttu mies.
– Hän oli innostunut puheitteni jälkeen testin tekemään. Löydetty syöpä leikattiin heinäkuussa. Tauti todettiin niin varhaisessa vaiheessa, ettei hänenkään tarvinnut ottaa mitään myrkkyjä. Tuntuu hyvältä, että olen suuni aukaissut oikeassa kohdassa. Moni muukin on kaivanut testin esille hyllystään ja laittanut eteenpäin.
Piilevää verta ulosteesta
Viime vuonna seulontatestin saivat kotiinsa 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaat eli parillisia vuosia täyttäneet.
Syöpärekisterin Aapeli Nevala kertoo, että tänä ja ensi vuonna mukana ovat myös 70-vuotiaat.
– Ohjelma laajenee portaittain niin, että 2030-luvun puolella kaikki 56-74-vuotiaat kutsutaan seulontaan heidän täyttäessään parillisia vuosia. Testattavien määrä kasvaa, kun uusia ikäryhmiä tulee mukaan.
FIT-testillä etsitään piilevää verta ulosteesta. Näyte otetaan itse ja postitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Syöpäammattilaiset korostavat, ettei oireiden ilmaantuessa pidä jäädä odottamaan seulontaa, vaan hakeutua tutkimuksiin.
Valtakunnallista seulontaa edelsi vuosina 2019-21 pilottikokeilu, jossa nytkin käytössä olevaa testiä kokeiltiin kahdessatoista kunnassa.
Nevala kertoo, että vuosina 2004-2016 suolistosyöpää seulottiin vanhaa tekniikkaa hyödyntävällä testillä. Siitä kuitenkin luovuttiin, koska tulokset eivät olleet riittävän hyviä. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää vertailutietona nykytutkimuksessa.
Viisi prosenttia positiivisia
Viime vuonna kutsun saaneista suomalaisista 78 prosenttia palautti kakkatikun. Prosentti oli sama Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.
Nevalan mukaan tämän vuoden tähänastiset ennakkoluvut kielivät innostuksen pysyneen suunnilleen samalla tasolla. Prosentit olivat samanlaisia myös pilottivuosina.
– Tietojeni mukaan prosentti on Euroopan paras. Tästä vuodesta ei vielä pysty sanomaan mitään varmaa, sillä kutsuja lähetetään edelleen.
Nevala kertoo, että testeistä hieman yli viisi prosenttia on tuottanut positiivisen tuloksen eli negatiivisia uutisia. Seulonnalle asetettiin juuri tällainen tavoite.
– Jos prosentti on kauhean korkea, jatkotutkimusresurssit loppuvat kesken. Jos prosentti on liian matala, herää kysymys, löydämmekö kasvaimia tarpeeksi. Testin tehoa voidaan säätää käytettävillä raja-arvoilla.
Vielä tämän vuoden prosentit pysynevät samalla tasolla, koska testissä on uusi väestönosa.
– Ensimmäisen seulontakerran jälkeen kasvaimia poistetaan ja hoidetaan. Positiivisuusprosentti tulee putoamaan ajan kuluessa.
Nevalan mukaan Pohjanmaan maakunnassa prosentti on ollut 4,6-4,7. Etelä-Pohjanmaa on asettunut aika tarkkaan maan keskiarvoon.
– Eroja selittävät satunnaisvaihtelut ja alueiden erilainen väestöpohja.
Testi paljastaa myös syövän esiasteita
Nevala kertoo, että vuosituhannen alkuvuosina tehdyissä seulonnoissa käytössä oli myös vertailuväestö. Testeihin osallistuneita ja osallistumattomia verrattiin kontrolliväestöön.
– Seulontaan osallistumattomilla oli korkeampi syöpäilmaantuvuus kontrolliväestöön verrattuna kuin testiin osallistuneilla. Näyttää siis siltä, että henkilöt, jotka jättävät osallistumatta seulontaan, ovat ihmisiä, joiden juuri kannattaisi osallistua.
Hän vetoaakin, että testin hylänneet harkitsisivat asiaa vielä kerran.
– Osallistumista suositellaan aina, mutta osallistumattomat on se väestönosa, joka haluttaisiin erityisesti tavoittaa.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan veritestillä tehdyt seulonnat vähentävät kuolleisuutta suolistosyöpään 10‑40 prosenttia.
Testien ansiosta syöpätapauksia voidaan löytää aiempaa aikaisemmin, joten hoidot ovat myös kevyempiä ja potilaalle vähemmän kuormittavia.
– FIT-testi löytää myös esiasteita, jotka eivät ole edenneet syöviksi. Ne voidaan poistaa, jolloin voidaan estää syövän ilmaantuminen kokonaan. Vanhemmalla testillä esiasteita ei löydetty yhtä hyvin.
Nevalan mukaan jo syövän esiaste voi tihkuttaa ulosteeseen verta, jota ei paljaalla silmällä erota.
Veritestin luotettavuudesta voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita pilotin pohjalta, vaikka siinä käytettiin erilaisia raja-arvoja.
– Kahdella viidestä jatkotutkimuksiin passitetulla ei ollut syöpää, eikä mitään esiastetta. Syöpä todettiin alle kymmenellä prosentilla. Edennyt adenoma eli pidemmälle edennyt esiaste oli vajaalla kolmasosalla ja vähemmän edennyt esiaste noin neljäsosalla, kertoo Nevala.
Juttu julkaistu ensimmäisen kerran 29.10.2023.
Suolistosyöpä lukuina
Suolistosyöpätapauksia todettiin vuonna 2021 Suomessa 3 826. Miehiä sairastuneista oli 2 109 ja naisia 1 717. Luvut kattavat perä- ja paksusuolen syövät.
Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä rinta- ja eturauhassyövän jälkeen. Sekä naisilla että miehillä syöpälaji on toiseksi yleisin.
Vuonna 2021 suolistosyöpään kuoli 1 378 suomalaista, miehiä 745 ja naisia 633.
Viiden vuoden päästä sairauden toteamisesta elossa on 68 prosenttia sairastuneista, naisista 70 ja miehistä 66 prosenttia.
