Suomen miesten jalkapallomaajoukkue päätti pelivuotensa 4–0-voittoon Andorrasta Tampereella maanantaina, mutta tärkeämmin päättyi Teemu Pukin yli 15-vuotinen ura Huuhkajissa.
Maaliennätys koheni 43:een ottelussa numero 133, sekin vain neljä vajaa Jari Litmasen kärkilukemasta, kun Pukki viimeisteli Oliver Antmanin sivuttaissyötöstä 2–0-osuman. Jos kaatuu avopaikassa ja kuitenkin saa ohjattua polvella pelivälineen toivottuun paikkaan, on lupa puhua poikkeuksellisesta maalivainusta.
Vaikka Pukille tuputettiin palloa läpi pelaamansa 70 minuutin, malttoi hän jakaa maalisyötön uransa ensimmäistä aikuisten maaotteluaan urakoineelle Niklas Pyyhtiälle. Syöttö oli Pukin maajoukkueuran viimeinen kosketus palloon.
Olisi pelissä käynyt tai Pukki tehnyt mitä tahansa, annettiin hänelle upeat jäähyväiset hyytävässä lumisateessa.
Kaikki kunnia Andorralle ja muille Huuhkajille, mutta Tammelan stadionille tultiin katsomaan ainoastaan Pukkia. Eriävät mielipiteet jäivät marginaaliin, kun STT kiersi stadionin ennen puolisen tuntia ennen aloituspotkua.
Muut Huuhkajat ottivat sivuroolin asiaankuuluvasti: jokainen lämmitteli Pukki-paita yllään. Suomalaisen jalkapalloilun tämän hetken ykköstähti Lukas Hradecky vei kunnianosoituksen niin pitkälle, että saapui hyvästeihin tekokalju päässään.
Kun ulkoisesti Pukkia muistuttava, kaikkien tuntema poptähti Juha Tapio esitti Maamme-laulun, oli ottelutapahtuma yksityiskohtineen Pukin juhlaa.
– Ihan mahtava kokemus. Sain sen maalin mitä halusin, ja voiton. Ja tällaiset jäähyväiset, niin voi olla onnellinen, Pukki tiivisti Ylen haastattelussa ottelun jälkeen.
– Jätin varmaan maajoukkueuran rumimman (maalin) tähän viimeiseksi, mutta kaikki lasketaan, otin sen ihan mielelläni. Voi olla, että ehkä meni kädestä (maaliin), ehkä se olisi pitänyt hylätä. Mutta kaikki otetaan vastaan, Pukki myhäili vielä maalistaan ja summasi pitkän maajoukkueuransa sanoihin "olen ylpeä koko matkasta".
Ensi syyskuuhun aikaa
Suomi riepotteli Andorraa yhtä paljon kuin Maltaa 0–1-tappiossa perjantaina, joskin tällä kertaa lukuisista maalipaikoista onnistuttiin.
Kaan Kairinen ja Leo Walta loihtivat Antmanin huippupaikan, josta syntyi avausmaali. Walta viimeisteli loppuhetkillä itse 4–0. Heiltä vaaditaan vastaavia onnistumisia myös kovemmissa paikoissa, mikäli Huuhkajat haluaa pärjätä tulevaisuudessa.
Tanskalaisen Jacob Friisin ensimmäinen vuosi Suomen luotsina sisälsi yhteensä kymmenen ottelua, joista kertyi neljä voittoa, yksi tasapeli ja viisi tappiota. Viimeisiä leimasi tehottomuus, sillä Huuhkajien maaliero tämän vuoden häviöissä oli 1–11.
Vuoden paras onnistuminen oli 2–1-kotivoitto Puolasta kesäkuussa, muita huippuhetkiä ei keksi pakollakaan. Jos Friisin annetaan jatkaa työsopimuksensa mukaisesti, hänellä on kymmenen kuukautta aikaa keksiä, miten tekisi useammin tulosta Suomen parhailla jalkapalloilijoilla.
Ensi syyskuussa käynnistyy Kansojen liiga, jossa Suomi pelaa C-sarjaa. Vaikka rankingsijoitus pudonnee 72:nnesta keskiviikon päivityksessä, ennakkosuosikin asema on taattu ja voittoja tultava mielellään helposti.
Muuten sekä Friisin että Huuhkajien on inhottavaa lähteä seuraavaan päähankkeeseensa eli vuoden 2028 EM-kisojen karsintoihin.
