Maakuntakeskukseen töihin menevien ja sieltä töistä palaavien autoletka on katkeamaton. Kaamosaikaan valojen ketju tekee valtatiestä värikkään, melkeinpä jouluisen.
Tilastot antavat autoletkalle tarkkoja selityksiä.
Maakunnan yksityisen sektorin työpaikoista neljä kymmenestä on Seinäjoella. Valtion työpaikoista Seinäjoen osuus on kuusi kymmenestä.
Työpaikkojen kasvu on ollut Seinäjoella kolmanneksi korkeinta koko maassa. Edelle menivät vain Vantaa ja Espoo.
Muu maakunta jakaa keskenään työpaikkojen rippeet.
Parhaimmalla osalla ovat lähinaapurit Ilmajoki ja Lapua. Vain nämä kehyskunnat ovat saaneet myös pienen siivun väestönkasvusta.
Pelkästään tilastoja tarkastellen syntyy helposti vaikutelma liikennevirtojen yksisuuntaisuudesta. Työmatkalainen näkee joka päivä, että töihin lähdetään edelleen myös maakuntakeskuksesta joka ilmansuuntaan.
Kaksi kolmasosaa Etelä-Pohjanmaan asukkaista kun ei asu Seinäjoella. Vielä.
Vähän liioitellulta tuntuu Seinäjoen tämänvuotisten rakennuslupien määrä. Vuosi ei ole vielä lopussa, ja lupia on myönnetty jo 1200 asuntoon. Se on tuplasti tavanomaista enemmän.
Vilkaisu väestölukuihin paljastaa, että jokaista uutta kaupunkilaista kohden ollaan parhaillaan pykäämässä kahta uutta asuntoa.
Onko tällä realismin kanssa mitään tekemistä?
Samaan aikaan toisaalla maakunnassa surraan asuntotuotannon lähes täydellistä hiipumista.
Esimerkiksi Soinissa on tänä vuonna haettu lupa yhden omakotitalon rakentamiselle. Koko Suupohjassa rakennetaan vain kolmetoista uutta asuntoa; Teuvalle kaksi, Karijoelle yksi, Kauhajoelle kymmenen ja Isojoelle ei yhtään.
Maakunnan reunalle Evijärvelle on nousemassa kolme uutta omakotitaloa ja neljä vapaa-ajanasuntoa.
2600 asukkaan Evijärveä elävöittää onneksi kohtalaisen runsas vapaa-ajan asuminen, kesämökkejä on pitäjässä seitsemänsataa.
Pitäisikö lopettaa puhe jatkuvasta kasvusta? Tai edes kertoa heti sivulauseessa, minkälaisilla ehdoilla se tapahtuu?
Maakuntakeskuksen väestönkasvu on huippuvuosista vaimentunut. Lokakuun loppuun mennessä oli saatu 441 uutta asukasta, ja koko viime vuonna plussaa oli "vain" 650 asukkaan verran.
Samaan aikaan kaikkien eteläpohjalaisten määrä vähenee huolestuttavasti. Vuosituhannen alussa meitä oli yli 195 000, mutta viime vuoden lopussa kolme tuhatta vähemmän.
Väkiluvun kasvu alkaa olla ulkomaalaisvahvistusten varassa, vaikka suhtaudumme heihin niin nihkeästi.
Tänä viikonloppuna avataan viimeisetkin joulumarkkinat. Kauppiaiden ja yrittäjien odotukset ovat suuret.
Toivon heille kassojen täyttymistä ja ennätyksellistä myyntiä. Toivon myös, että ensimmäiseksi kaikki kävisivät ostoksilla omassa pitäjässään.
Koko Etelä-Pohjanmaan pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena vaatii pieniä, yksittäisiä valintoja. Vapaassa markkinataloudessa ei liiemmin alleviivata ostospaikan merkitystä, mutta kannattaisi sitäkin joskus miettiä.
Hanki lahja läheltä, niin säilytät lähipalvelut. Olisi myös ekologisesti kestävämpää, ettet olisi viikonloppunakin autoletkan jatkona.
MAIJU LEMETTINEN