Juuri päättyi yksi Suomen kesän suurimmista tapahtumista, entiseltä nimeltään Jyväskylän Suurajot. Sillä nimellä ne kansan kielessä kulkevat edelleen, vaikka tapahtuma on usein eri sponsorin mukaan nimetty.
Kun tapahtumaa vertaa muihin maailman ralleihin, on palkontokorokkeella korkeimmalla ollut yleensä suomalaiskuljettaja. Tänä vuonna koroke oli ulkomaalaiskuljettajien valtaama. Viimeisin suomalaisvoittaja on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2017, mutta jopa Sebastién Loebin ja Ogierin valtakausina eivät hekään kovin usein nopeilla sorateillä juhlineet.
Vaikka rallin keskipiste on Jyväskylä ja sen lähikunnat, on rallin erikoiskokeita ajettu laajalla alalla.
Joensuussa, Kiteellä ja Lappeenrannassa ovat itäisimmät alueet. Etelässä on ajettu Helsingissä ja Siuntiossa, ja on ralli käynyt myös hyvin lähellä Vaasaa. Kesällä 1969 ajettiin kaksi erikoiskoetta Laihialla ja kaksi Isossakyrössä. Vuonna 1971 käytiin välillä Vähäkyrö–Vöyri, ja yksi etappi oli Oravaisissa.
Varsinkin nyt, kun ympäristöaktivistit ovat ottaneet lähes kaiken silmätikukseen – lihansyönnistä vaatteisiin, lentämisestä autourheiluun – pitää nostaa esiin vasta-argumentti. Ralli ja moottoriurheilu sen kaikissa muodoissa, ovat tarpeellisia.
Maailmassa on arviolta lähes 1,5 miljardia autoa. Se on todella paljon. Suurin osa nykyautoilun keksinnöistä on kehitetty kilpailuissa, ja adaptoitu siviiliautoiluun, puhtaamman ja turvallisemman autoilun hyväksi. Moottoriurheilu on teknisen kehityksen paras testilaboratorio, ja kuljettajat testipilotteja.
Kilparadoilta on tuotu siviiliautoiluun niin paljon tekniikkaa ja ideoita, ettei niitä tässä pysty luettelemaan. Niitä ovat esimerkiksi pienemmät ja tehokkaammat moottorit, kolariturvallisuus, tehokkaat jarrut, kestävät renkaat, aerodynamiikka… Lista on pitkä.
1990-luvulla F1-autojen moottorit olivat massiivisia V12- tai V10-moottoreita, jotka imivät bensaa paljon. Nykyään puolta pienemmistä moottoreista saadaan enemmän tehoa vähemmällä polttoaineella. Uudet hiilikuitumateriaalit keventävät autoja ja tekevät niistä turvallisempia, ja energiankierrätys lataa hybridimoottoreiden akkuja.
Kun näitä uudistuksia sovelletaan siviiliautoiluun, säästyy vuosittain maailmassa ihmishenkiä, ja myös ympäristö kiittää. Seuraavan kerran, kun Rovanperä ajaa katolleen, muista, että nämä kuskit ovat testanneet myös sinun autosi tekniikan.