Kelan pääjohtajahaussa haastatteluun edenneiden seitsemän hakijan hakemuksissa olisi paljon korjattavaa, arvioi Helsingin työllisyyspalveluiden tiimi (International talent employment service).
STT sai hakemukset nähtäväksi tietopyynnöllä ja pyysi työllisyyspalveluiden kuusihenkistä asiantuntijatiimiä arvioimaan hakemuksia samaan tapaan kuin he arvioivat asiakkaidensa tekstejä pitämissään CV- ja hakemustyöpajoissa.
Asiantuntijat huomasivat, että kaikissa pääjohtajahakemuksissa ei ollut käytetty oikolukua, joissakin kokemus oli listattu virheellisesti vanhimmasta uusimpaan ja joistakin hakemuksista näytti puuttuvan aivan perusasiat.
– Jotkut ovat ottaneet enemmän huomioon sen, mitä työpaikkailmoituksessa luki, että halutaan myös jonkinlainen visio. Ja jotkut eivät ole ottaneet sitä huomioon, sanoi asiantuntija Dusica Bozovic.
Asiantuntija Rosa Märkjärvi huomautti, että Kelan pääjohtajan tasoiseen tehtävään hakiessa painaa tietenkin kova osaaminen. Hakemus huomioidaan joka tapauksessa, eikä silloin ole väliä esimerkiksi fontin värillä. Mutta väliä on esimerkiksi sillä, että hakemus on kohdennettu juuri haettavaan tehtävään.
– Hyvät työnhakutaidot kertovat muistakin taidoista. Ja siitä, miten vastaanottajan ottaa huomioon ja miten siihen rooliin asettuisi. Se olisi tärkeää pystyä kirjallisessa ilmaisussa jo tuomaan esille, Märkjärvi sanoi.
Satosen hakemus lyhyin
Hakemuksista erottui tiimin mukaan silmiinpistävällä lyhyydellään työministeri Arto Satosen (kok.) hakemus. Satosta on pidetty vahvana ehdokkaana tehtävään.
– Siinä ei näy hänen motivaationsa, miksi hän haluaa tähän tehtävään. Ja myös se pituus – hakemuksen ei kannata olla liian pitkä, mutta ei kannata myöskään osoittaa, ettei ole panostanut siihen, Bozovic sanoi.
Bozovic huomautti, että Satosen hakemuksessa on lähinnä listattu tämän kokemusta. Samaan kiinnitti huomiota myös Märkjärvi. Hän lisäsi, että Kelan toimintaa on kyllä analysoitu, mutta vain hyvin lyhyesti.
– Jo alemmankin tason tehtävissä kirjallisella ilmaisulla pitäisi pystyä osoittamaan hahmottamiskykyä, visiota ja ymmärrystä. Tällaisen tason kirjeessä se pitäisi pystyä avaamaan, Märkjärvi sanoi.
Saarikon hakemus oppikirjamainen
Toinen vahvana pidetty ehdokas tehtävään on keskustan entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri, kansanedustaja Annika Saarikko. Hänen hakemuksensa sai tiimiltä positiivisempaa palautetta.
– Ansioluettelo näytti tutulta. Se oli ehkä enemmän sellaista muotoilua, mitä käytetään, Märkjärvi sanoi.
Myös hakemusta kuvattiin selkeäksi ja hyvin jäsennellyksi.
– Tässä oli nyt ehkä kaikkia niitä elementtejä, mitä me ajattelimme, että pitäisi olla. Mutta tämä oli aika oppikirjan mukainen, Märkjärvi sanoi.
Erityisen hyvänä hakemuksena esiin nousi tiimin mielestä Kelan it-ratkaisuista ja yhteisistä palveluista vastaavan johtajan Nina Nissilän hakemus. Sitä pidettiin helppolukuisena, kompaktina ja hyvin muotoiltuna, muttei liian "oppikirjamaisena" tai ennalta arvattavana.
– Siellä oli selkeästi hänen visionsa, miksi tämä työ on merkityksellinen ja miksi hän on hyvä hakija, Bozovic totesi.
"Pitää olla ajan tasalla"
Tiimi pohti, olivatko hakemukset yleisesti tasoltaan sellaisia, joita näin vaativaan tehtävään hakijoilta voisi olettaa.
– Jotkut näistä eivät vastanneet sitä vaatimusta. Jotkut olivat todella vanhanaikaisia. Enkä odottaisi nykypäivän johtajalta, että hän käyttäisi todella vanhoja malleja. Odottaisin, että hän on moderni ja osaa myös nykyteknologiaa ja on ajan tasalla siitä, miten nykyään kirjoitetaan, Bozovic sanoi.
Hän huomautti, että ehkä Kelan pääjohtajaksi hakeneille voisi tehdä hyvää käydä työllisyyspalveluiden pitämissä työpajoissa, joissa hakemuksia ja CV:itä eli ansioluetteloita hiotaan.
STT pyysi työministeri Satoselta haastattelua hänen hakemuksestaan, mutta ministeri ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin prosessin ollessa kesken.
– Ehdokkaat arvioidaan hakuprosessissa, ja valtuutetut tekevät valinnan tämän pohjalta, Satonen viestitti avustajansa kautta.
Pääjohtaja valitaan huhtikuussa
Kelalle valitaan uusi pääjohtaja, sillä nykyinen pääjohtaja Outi Antila jää eläkkeelle. Virka täytetään kesäkuun alusta alkaen.
Tehtävään tuli Kelan mukaan kaikkiaan 105 hakemusta, mutta vain 15 hakijaa täytti viran kelpoisuusvaatimukset. Heistä seitsemän kutsuttiin haastatteluihin, jotka on tarkoitus pitää helmikuussa.
Haastatteluun kutsuttiin toimitusjohtaja Heli Backman, Husin diagnostiikkajohtaja, professori Lasse Lehtonen, johtaja Nina Nissilä, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, kansanedustaja Annika Saarikko, työministeri Arto Satonen ja sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Liisa Siika-aho.
Kelan hallitus tekee esityksen nimityksestä maaliskuun lopulla. Kelan valtuutettujen on määrä päättää nimityksestä huhtikuun loppuun mennessä.
Valtuutettuja on kaikkiaan 12, ja heistä neljä on kokoomuksen, kolme perussuomalaisten, kolme SDP:n, yksi keskustan ja yksi vihreiden kansanedustaja.
Pääjohtaja valitaan nyt ensimmäistä kertaa seitsemän vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen.