Mikään investointi ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. Kokosimme vuosien varrelta muutamia esimerkkejä, joihin on käytetty kaupunkilaisten verorahoja.
Vaskiluodon silta: 5,4 miljoonaa
Miksi hyvä?
Vaskiluodon silta korjattiin ja sitä vahvistettiin niin, että se kestää nyt raskaat kuljetukset. Vaasa on tunnettu vientituotteistaan: energiateollisuudessa valmistetaan isoja moottoreita, joita tarvitaan ympäri maailmaa. Ne pitää kuljettaa satamaan laivattavaksi, joten satamaan johtavan sillan on kestettävä erikoiskuormia. Silta turvaa näin osaltaan Vaasan elinkeinoelämän tulevaisuutta. Siltaremontissa rakennettiin myös kauniit, viihtyisät puulaiturit molemmin puolin siltaa. Niillä on kiva istua, ottaa aurinkoa ja viettää aikaa kavereiden kanssa.
Miksi ei?
Sillan alkuperäinen budjetti oli 3,6 miljoonaa euroa, mutta se maksoi 5,4 miljoonaa. Siltaa jouduttiin yllättäen paaluttamaan miljoonalla eurolla. Päättäjät halusivat myös tehdä alkuperäissuunnitelmia prameampaa: esimerkiksi oleskelulaitureita ei laskettu alkuperäisbudjettiin.
Oliko remontti todella tarpeen? Viedäänkö moottoreita nyt sitten siltaa pitkin Vaasan satamaan? Vai viedäänkö niitä edelleen autoilla Porin, Rauman ja Turun satamiin, joissa on säännöllisempi rahtilaivaliikenne kuin Vaasassa ja moottorit saadaan nopeasti maailmalle?
Bergmaninen tupsu: 100 000
Miksi hyvä?
Vaasalaiset ja turistit saivat keväällä viihtyisän levähdyspaikan Vaskiluodon sillan kupeesta. Bergmanin tupsuksi kutsuttuun puistoon istutettiin muun muassa tuohituomea, pilvikirsikkaa, koristeheiniä, sipulikukkia ja 206 villapajupensasta. Graniittiset reunakivet ja valaistu teos kruunaavat kokonaisuuden. Kauniita viheralueita tarvitaan keitaiksi kaupunkiin.
Miksi ei?
Aivan älytöntä pistää 100 000 euroa yhteen puistoon, jossa kukaan ei edes istu tai ulkoile. Puistoon on erikseen lähdettävä, se ei luontevasti kuulu Vaasan yleisiin liikuntareitteihin. Autot ajavat lujaa puiston ohi Vaskiluodon sillalla. Kuka edes huomaa, mitä siinä tienvarressa on? Nämä rahat olisi voinut käyttää viisaammin vaikka sosiaalitoimessa.
Elisa Stadion: 11,5 miljoonaa
Miksi hyvä?
Jalkapallo on Vaasan suurin palloilulaji harrastajien määrässä. Vaasa tarvitsee uuden stadionin, jossa voi järjestää myös konsertteja ja muita massatapahtumia. Hietalahden vanha stadion rakennettiin jo vuonna 1936! Nyt saadaan kertarysäyksellä urheilupyhättö, joka kestää ainakin 50 vuotta. Siihen nähden 11,5 miljoonaa euroa ei ole paljon.
Miksi ei?
Pöyristyttävät 11,5 miljoonaa tuhlataan turhaan hankkeeseen! Vaasa on täynnä futiskenttiä ja Kaarlen kentälläkin pystytään liigaa pelaamaan, kuten on tänä syksynä nähty. Nämä miljoonat voisi käyttää paljon fiksummin vaikka lasten ja vanhusten hoitoon.
Kuntsin museo: 1,25 miljoonaa
Miksi hyvä?
Kuntsin modernin taiteen museo kokoelma kuuluu Suomen merkittävimpiin. Upealla paikalla Sisäsatamassa sijaitseva museo on yksi Vaasan vetonauloista. Vaasa on kulttuurikaupunki, joka ansaitsee korkealaatuista taidetta monessa muodossa.
Miksi ei?
Käykö Kuntsilla enää ketään? Kävijämäärät ovat laskeneet vuosi vuodelta. Vuoden aikana järjestetään pari hassua näyttelyä. Taso laskee kuin lehmän häntä. Terassi ja lounasravintolakin jouduttiin jo panemaan kiinni.
Hevosurheilukeskus: 1,2 miljoonaa
Miksi hyvä?
Vaasan kaupunki maksoi Mustasaaren puolelle rakennetusta parkkipaikasta ja sinne johtavasta tiestä 1,2 miljoonaa euroa. Vaasan ja Mustasaaren yhteinen hanke kuitenkin kariutui, sillä sen kustannukset paisuivat. Hevosurheilukeskus olisi ollut merkittävä alueen raviurheilulle ja hevostaloudelle. Sinne olisi tullut ravirata, maneeseja, kavioura ja jopa eläinlääkärin toimipisteestä puhuttiin. Vaasan seudulla asuu paljon hevosihmisiä ja toistatuhatta hevosta. Raviurheilussa ja hevostaloudessa liikkuu miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja. Tästä rahasta huomattava osuus valuu muualle Suomeen, kun tänne ei kyetä luomaan merkittävää hevoskeskusta. Alalla on vahvat kasvumahdollisuudet.
Miksi huono?
Rahat menivät taivaan tuuliin. Hevostalous ja hevosurheilu ovat vaarassa kuihtua Vaasan seudulla, kun täällä ei ole omaa hevoskeskusta, ja Vaasan raviratakin lopettaa toimintansa. Raveihin on lähdettävä muualle. Arvostelijoiden mukaan keskuksesta oltiin luomassa turhan suureellista, sillä se olisi saattanut maksaa jopa kymmenen miljoonaa euroa. Vaasa vetäytyi hankkeesta, kun Sport nousi Liigaan. Kaupunki käytti hevosuheilukeskukseen varattuja rahoja auttaen Sportia täyttämään liigajoukkueelta vaaditut velvoitteet. Riitaisa ja kariutunut hanke ei parantanut Vaasan ja Mustasaaren välejä.
Vähänkyrön investoinnit: 4,2 miljoonaa
Miksi hyvä?
Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyivät vuodenvaihteessa 2013. Yhdistymissopimuksen mukaan Vähäänkyröön investoidaan 21,3 miljoonalla neljän vuoden aikana. Valtion porkkanaraha oli 3,2 miljoonaa euroa. Loput maksaa Vaasa. Vaasa myi ensitöikseen vähäkyröläisen Hiirikosken Energian saaden siitä 14 miljoonaa euroa, joten kovin paljoa kaupungin ei ole tarvinnut laittaa omasta pussistaan. Vähäänkyröön on rakennettu esimerkiksi uusi terveysasema, laajennettu Fyrrykyrön palvelutaloa ja kunnostettu kouluja. Vähäkyrö ei olisi pystynyt itsenäisenä kuntana tekemään kaikkia sopimuksessa sovittuja investointeja. Kuntaliitos oli tärkeä Vaasalle, sillä muuallakin Suomessa niitä tehtiin, esimerkiksi Seinäjoella. Pelkona oli Vaasan jääminen pikkukaupungiksi muiden porskuttaessa ohi. Liitoksen ajateltiin vahvistavan Vaasan seutua ja parantavan kaupungin mahdollisuuksia selviytyä kaupunkien ja kaupunkiseutujen yhä kovenevassa kilpailussa. Yhdistyneen Vaasa–Vähäkyrön haaveiltiin olevan alku suur-Vaasalle, johon esimerkiksi Mustasaari liittyisi myöhemmin. Siksi kuntaliitoksen piti sujua mallikkaasti. Sillä näytettiin, että vaasalaiseksi kannattaa ryhtyä. Monien mielestä Vähäkyrö antaa Vaasan kaupungille tilaa kasvaa.
Miksi ei?
Onko Vähästäkyröstä lopulta ollut kanta-Vaasalle mitään hyötyä? Onko sinne mennyt vain rahaa? Lisäksi yhdistysmissopimuksen mukaan kaupungin henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Vaasan kaupungin henkilöstömäärää pidetään ylisuurena, mutta ketään ei voi irtisanoa irtisanomissuojan perusteella.
Lähteet: Vaasan kaupunki ja Pohjalaisen arkisto
TERHI EKOLA, MIKKO KALLIONPÄÄ, ANNE LAURILA