Seppälän valokuvaamossa on esillä Elämäsi eläimet -näyttely, jossa on kahden vaasalaisen valokuvaajamestarin, Heidi Gladerin ja Maria Yli-Valkaman, ottamia eläinkuvia. Osassa kuvista on myös omistaja.
Valokuvaamoon on astellut kaikenkarvaisia ystäviä kissoista lampaisiin. Suurin potrettiin tullut eläin on laama.
Studioon otetaan kuvattavaksi kaikki eläimet, jotka etuovesta mahtuvat sisään. Sitä isommat kuvataan ulkona.
Glader ja Yli-Valkama arvioivat, että omien lemmikkien kuvauttaminen on yleistynyt viime vuosina, sillä lemmikit ovat ihmisille perheenjäseniä.
– Moni haluaa käyttää eläinkuviaan sisustuksessa, esimerkiksi tauluina omalla seinällään, Yli-Valkama sanoo.
Konsteja löytyy
Miten ihmeessä eläinkuvaus onnistuu? Eihän kukko käskien laula.
Yli-Valkama ja Glader kertovat, että eläinkuvauksissa on paljon samaa kuin lasten kuvauksissa.
– Sekä lapset että eläimet ovat aitoja itsejään, eikä niitä saa sullottua ennalta määrättyyn muottiin, Glader sanoo.
Jokainen eläin on yksilö, mutta ammattikuvaajilla on hihassaan ässiä, joilla eläimestä saa napattua sopivan otoksen.
– Kuvasin studiossa kahta laamaa, jotka ovat yllättävän isoja. Teimme aina pienen ringin, jonka yhdessä kohdassa pysähdyttiin hetkeksi, napattiin kuva ja laamat saivat namin. Se oli nopeasti ohi, Yli-Valkama kertoo.
Lemmikin suosikkiherkut ovat yksi hyväksi havaittu keino. Glader kertoo, että hänellä erilaisia leluja, joilla kiinnitetään eläimen huomio. Esimerkiksi kissoille on höyheniä ja koirille vinkuleluja.
– Hevosia varten minulla on puhelimessani hevosen ääniä, jotta saadaan korvat hörölle ja ryhdikäs asento hevoselle.
Valokuvaajamestarien mukaan tärkeintä kuvaustilanteissa on antaa eläimelle tarpeeksi aikaa tutustua tilaan ja mentävä täysin sen ehdoilla.
– Näissä kuvauksissa ei hötkyillä.
Kuvaus meni lekkeriksi
Gladerille ja Yli-Valkamalle eläinkuvaukset ovat mieluisia. Lukuisiin eläinkuvauksiin on mahtunut monia mieleenpainuvia hetkiä.
– Yksi kuvaamani koirista oli hyvin ilmeikäs. Minua nauratti koko kuvauksen ajan, kun se pisti ihan lekkeriksi koko homman. Kun koirat oikein innostuvat, ne näyttävät joka ikisen temppunsa, Glader sanoo.
Hän muistaa myös erään äärimmäisen hyvin koulutetun koiran, jonka omistaja istui sohvalle ja sanoi, että valokuvaaja voi ohjata koiraa itse, sillä se tottelee kuin ajatus.
– Oli mahtava ja häkellyttävä kokemus, että sai sellaisen yhteyden ihan vieraaseen koiraan.
Kamera on nopea
Glader huomauttaa, ettei koiran tarvitse olla koulutettu tai osata yhtäkään käskyä tai temppua, jotta se voi tulla kuvattavaksi.
– Monet miettivät sitä, mutta turhaan. Kamera ja salama ovat nopeita, ja vauhdikkaista kuvista tulee usein hauskoja. Kunhan koira on jollain äänellä, lelulla tai namilla motivoitavissa, se riittää.
Kaikki koirakuvat eivät ole kuitenkaan hulvattomia tai helluisia.
– Täällä kävi viime viikolla koira kävi passikuvassa.
Miten koira passikuvataan?
– Otin sen samalla tavalla kuin ihmistenkin passikuvat. Pieni koira istui tuolilla asiallisesti, katse kameraan, Glader hymyilee.
Elämäsi eläimet -näyttely on esillä Seppälän valokuvaamon tiloissa liikkeen aukioloaikoina heinäkuun loppuun asti. Kauppapuistikko 37, Vaasa.
