Matti Rekiaron uusi kirja Viesti yöstä vie lukijat 1920-luvun Seinäjoelle. Rautatieläisten talossa eli nykyisessä hotelli Almassa pidettiin vuonna 1920 kuntakokous, joka päätti perustaa Seinäjoelle mielisairaalan.
Hanketta ajoi voimakkaasti isokyröläisen Orisbergin kartanon isäntä maanviljelysneuvos Edvard Björkenheim.
Rekiaro kirjoittaa mielisairaalan perustamisvaiheet tarkasti. Hän listaa, millaisia valmiuksia massiivisen sairaalakompleksin pystyttäminen Törnävälle vaati.
Perustuksia rakennettaessa räjäytettiin kallioita ja vedettiin vesijohtoa. Lähikuntien tiilitehtaatkin saivat töitä, koska mielisairaalarakennukset muurattiin tiilistä.
– Innostus uuden teoksen kirjoittamiseen tuli edellisestä kirjastani Kahdesti adoptoitu. Tuon omasta suvustani kertovan kirjan tekeminen toi esiin kiehtovia seikkoja. Näistä oli pakko jatkaa tässä toisessa kirjassa, kertoo Rekiaro, joka muistetaan erityisesti työstään lääkärinä.
Juhon ja Idan tarina
Rekiaron teos on pienimuotoinen tietokirja, jonka yksityiskohdat piirtävät kuvaa 1920-luvusta. Vanha Seinäjoki tulee elävänä lukijan mielikuviin.
– Tämä on minun tapani kirjoittaa. Haluan kytkeä tarinan todellisuuteen. Olen ottanut mukaan tuon ajan sanomalehdistä pitkiäkin lainauksia, koska elävästi kirjoitettu kieli kiinnosti, Rekiaro määrittelee tyyliään.
– Kirjailija tarjoaa faktat. Lukija kuvittaa ne mielessään, ja tarina jatkuu.
Viesti yöstä -teos sisältää tarkan ajankuvan ohessa kertomuksen nurmolaisesta Juho Vihtori Kiviluomasta ja hänen Ida-vaimostaan. Juho ja Ida olivat Matti Rekiaron vaimon isovanhemmat.
Törnävän sairaalan rakentaminen toi Juho Kiviluomalle vuosiksi leivän pöytään. Rakennushankkeen edetessä nuoresta Juhosta harjaantui taitava muurari.
Kirjassa kerrotaan kuinka Juho kohtaa Idan, ja he avioituvat. Pian perheeseen syntyy myös lapsia.
– Kotimaassa ei ole kuitenkaan riittävästi töitä tarjolla, joten Juho muuttaa perheineen Kanadaan, Matti Rekiaro kertoo.
Eristämisestä
parantavaan hoitoon
Lääkärinä pitkään toiminut Matti Rekiaro muistuttaa, että valmistuessaan Seinäjoen Piirimielisairaala oli edistyksellinen.
Mieleltään murtuneet potilaat saatettiin eristyksistä hoitoon. Kahleet vaihtuivat kylpyihin ja lääkkeisiin. Myös työterapiaa oli tarjolla.
– Piirimielisairaalan aloittaessa siellä oli noin sata potilasta. Potilaaksiottoalue oli maantieteellisesti laaja, Vaasan läänin lisäksi Keski-Suomea ja Oulun lääniä myöten, Rekiaro kertoo.
– Rakennusten varustus oli suorastaan loisteliasta verrattuna tuon aikaiseen yleiseen asumistasoon.
Rekiaron mukaan tarkkaa tilastotietoa oli runsaasti saatavilla, mutta potilaiden tuntemuksista oli vaikea löytää tietoa.
Ainoa poikkeus on ylistarolaisen Aino Mannerin kirja Viesti yöstä: mielisairaalakokemuksia. Se ilmestyi jo vuonna 1935.
– Manner toi potilaan äänen ensi kertaa julkisuuteen, Rekiaro toteaa.
– Itse toivon, että oma kirjani osoittaisi, kuinka Suomessa pystyttiin lama-aikanakin suuriin ponnistuksiin. Yhteistyötä tekemällä voitaisiin nykyäänkin päästä vaikeuksista voittoon.
