Kaduilla on yhä enemmän nuoria, joista monet aloittavat päihteiden käytön hyvin varhain. He eivät välttämättä kulje lievän tai keskivaiheen tilanteen läpi, vaan menevät suoraan syvään päähän ja jäävät sinne. Näin sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa projektipäällikkö Robert Koski Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta.
Tukialus tekee etsivää päihde- ja mielenterveystyötä Helsingin, Tampereen ja Lahden kaduilla.
– Nuorten parissa olennaista on se, että he luovat uutta päihdekulttuuria ja kasvavat siihen sisään ja järjestäytyvät kadulla omissa toimintaympäristöissään, Koski sanoi.
Asunnottomuus ei nuorilla aina näyttäydy siten, että asutaan esimerkiksi hätämajoituksessa tai porttikongeissa.
– Osalla saattaa olla vaikkapa osoite vanhemmilla, mutta todellisuudessa he eivät siellä asu. Asumisen muoto saattaa vaihdella vuoden aikana useampaan kertaan, jolloin he eivät tilastoidu asunnottomiksi, vaan kyse on piiloasunnottomuudesta, Koski kertoi.
Yöpaikka ei useinkaan ole nuorelle ilmainen, vaan yöpymisestä maksetaan vastikkeellisesti tavalla tai toisella.
– Siitä jää tietyllä tavalla aina velkaa, vaikka oletkin jonkun ystävä. Siitä joutuu kuitenkin jotain palveluksia tai jotain tekemään. Joutuu ehkä stressissä ja miellyttämisessä elämään, että saa jonkun paikan, missä on. Tai joutuu tekemään asioita, joita ei välttämättä todellakaan haluaisi, mutta ei mieluummin ole kadulla, sanoi itsekin asunnottomuutta kokenut kokemusasiantuntija Ida tiedotustilaisuudessa.
Kadulle joutumisen syyt yksilöllisiä
Miksi nuoret sitten päätyvät kadulle? Elämäntilanteet taustalla ovat Kosken mukaan yksilöllisiä ja ne koskettavat ihmisen kaikkia elämän osa-alueita.
– Silloin pitää yksilöllisesti oppia tuntemaan ihmistä ja ymmärtää, mistä on oikeasti kysymys. Mitä ihmiselle kuuluu ja mitä hänen elämässään, arjessaan ja historiassaan on tapahtunut ylipäätään.
Osa saattaa päätyä kadulle raakojen perhetaustojen takia, osalla taas ei ehkä ole mahdollisuuksia osallistua haluamaansa harrastukseen, jolloin kavereita ehkä etsitään muualta.
– Tai voi olla, että haetaan vain jännitystä ja kokemuksia ja päädytään hakemaan niitä huonosta paikasta tai väärällä tavalla, Koski sanoi.
Hänen mukaansa on kuultu tarinoita, että on 14-vuotiaita, joiden ensimmäinen huumekokemus on se, että käytetään suonensisäistä ainetta.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa päihteiden käyttäjistä ei ole näitä päihteiden käyttäjiä, vaan tämä on vaan jäävuoren huippu.
Väkivalta kadulla lisääntynyt
Koski sanoo olevansa äärimmäisen huolissaan katutilanteesta.
– Väkivalta lisääntyy koko ajan. Tiedämme, että junnut kantavat astaloita sun muita mukana, vaikka heillä ei edes olisi siihen syytä. He suojautuvat toisiltaan. Siellä on tosi vahva vaikenemisen kulttuuri. Osa on oikeasti valmiita menemään ennemmin vaikka vankilaan kuin puhumaan kenellekään näistä asioista, mitä siellä tapahtuu.
Kadulla nuoret järjestäytyvät ja heillä on Kosken mukaan paljon huumeita. Hän viittaa lehdissäkin olleisiin juttuihin alaikäisistä liigoista, joilla on ollut kiloja vahvoja huumeita.
– Ei ole hyvä, että on 15–16-vuotias, jolla on viisi tonnia taskussaan ja ajatusmaailma huumemaailmassa. Kaikki voivat miettiä, mihin se pitkällä aikavälillä johtaa, ja minkälaisia ratkaisuja senikäinen ihminen elämässään saattaa tehdä ihannoidessaan sitä kulttuuria.
Asunto ensin -mallissa asunto ei ole palkinto
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa oli yksineläviä asunnottomia runsaat 3 900, joista yli 700 eli vajaa viidennes oli alle 25-vuotiaita.
Diakonissalaitoksellakin käytössä olevan Asunto ensin -mallin ajatuksena on, että asuminen on perusta koko kuntoutumiselle, kertoi asiakkuusjohtaja Heli Alkila.
Aiemmin ajateltiin, että ihmisen piti tehdä ensin kaikki muu ja sitten lopuksi palkintona oli mahdollisesti asunto.
– Asunto ensin -malli käänsi tämän kaiken toisinpäin. Eli asunto annetaan kaikille tarvitseville. Ei niin, että asuminen pitää jollakin lailla ansaita, Alkila kertoi.
Hän huomautti, että asunnottomien ihmisten ryhmä, joka tarvitsee palveluja, on vuosien saatossa muuttunut hyvin paljon. Aiemmin suurin osa asunnottomista oli toisentyyppisiä.
– Monet käyttivät alkoholia ja korvikkeita ja monet olivat miehiä jo vähän keski-iän paremmalla puolella. Hyvin vähän puhuttiin nuorista, naisista ja ihmisistä, jotka ovat muuttaneet Suomeen jostakin muualta.
Jotta Asunto ensin -mallissa päästään eteenpäin, pitää Alkilan mukaan olla matalan kynnyksen palveluita.
– Silloin puhutaan käyttöhuoneista ja matalan kynnyksen jalkautuvasta työstä, mutta puhutaan myös kokonaisuudessaan asenteesta. Eli missä nuori kohdataan, siellä aina otetaan nämä asiat puheeksi.
Auroratalossa tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus
Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Auroratalossa Helsingissä on 123 asuntoa. Nuorimmat asukkaat ovat 25-vuotiaita ja vanhimmat yli 70-vuotiaita.
– Asunto ensin -periaate meidän yksikössämme on kohtaamista ja kohtaamisen jälkeen luottamuksen saamista. Sen jälkeen lähdetään rakentamaan yksilöllisesti jokaisen asukkaan oman näköistä elämää ja kunnioitetaan sitä yksilöllistä elämää, kertoi palveluyksikön johtaja Markus Karvinen.
Hänen mukaansa esille nousevat myös monen yksilölliset toiveet. Joillakin toive on asua Auroratalossa loppuelämänsä. Toisilla taas toive on se, että pääsee elämään parhaiten kiinni, kun on katto pään päällä ja Auroratalon tuen kautta saa elämäänsä esimerkiksi päihdepalveluja ja muita palveluita.
– Meillä nuorten asunnottomuus on näkynyt noin puolen vuoden syklillä. Meidän ikäjakaumamme on nuorentunut. Nyt puhutaan enemmän alle kolmekymppisistä nuorista, jotka Helsingin kaupungin asumisen tuki meille osoittaa. Kaikki meidän asukkaamme ovat kärsineet pitkäaikaisesta asunnottomuudesta.
Aurorataloon jokainen asukas tekee toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen.
– Asunto ensin -toiminnassa on erittäin tärkeää, että heillä on varma asunto, missä asua niin pitkään kuin itse haluavat, Karvinen sanoi.
Diakonissalaitoksen palveluissa on Auroratalon lisäksi muun muassa 48 hajasijoitettua asuntoa ympäri Helsinkiä. Myös niissä tehdään asukkaan kanssa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus.
-----
Juttua on korjattu klo https://16.53: Oikea muotoilu on Diakonissalaitoksellakin käytössä oleva Asunto ensin -malli, ei Diakonissalaitoksen Asunto ensin -malli.
