Entinen alppihiihtohuippu ja nykyinen Lahti 2017 -kisaorganisaation pääsihteeri Janne Leskinen toivoo, että Suomi hakee vuoden 2026 talviolympialaisia.
Suomen olympiakomitean johtoon lauantaina nouseva Timo Ritakallio kertoi Lännen Medialle, että Suomi selvittää edellytykset hakea talviolympialaisia ja harkitsee vakavasti kisojen hakemista.
Tämän jälkeen jo Tampere ja Helsinki ovat ilmaisseet halukkuutensa lähteä mukaan mahdolliseen hakuprosessiin. Urheiluasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi Lännen Medialle, että valtio on kiinnostunut olympialaisten saamisesta Suomeen.
Suomen mahdollisuuksia olympiaisännäksi on epäilty, sillä maasta ei löydy kisapaikkoja alppilajeille tai kelkkailulle. Janne Leskisen mielestä hakuprosessi kannattaa, vaikka Suomen menestymismahdollisuudet olympiavalinnoissa katsottaisiin vähäisiksi.
– Kisahakuprosessi on erinomainen oppimisprosessi maalle, kaikille mukana oleville kaupungeille ja tapahtumanjärjestäjille.
Lahden tulevien MM-hiihtojen järjestelyistä vastaava Leskinen sanoo, että kisahaulla "myytäisiin" Suomea maailmalle luotettavana tahona, joka pystyisi tällaisen jättitapahtuman hoitamaan.
– Kisoihin hakeminen toisi paljon osaamista muidenkin urheilun arvokisojen hakemiseen. Siinä maa ja kaupungit yhdessä kilpailisivat muita maita vastaan.
Leskisen mielestä Suomessa on vielä paljon opittavaa sisäisestä yhteistyöstä. Hän kuvailee eri kaupunkien ja urheiluliittojen yhteistyötä vähäiseksi. Suomessa on hänen mukaansa liian hajautuneet piirit, joissa yksittäiset kaupungit ajattelevat joka kohdassa vain oman kaupungin kannalta parasta lopputulosta.
– Suomeen pitäisi saada kansallinen koordinointi, että energiahukka poistuisi. Suomeen pitäisi synnyttää uudenlainen ajattelumalli, jossa Suomen hyväksi tehdään sisäistä yhteistyötä. Tällaisen ajattelumallin luomiseen olympialaisten hakeminen sopisi erinomaisesti.
Ruotsi ja Norja kovimmat kilpailijat
Onko Suomella realistisia mahdollisuuksia saada talviolympialaiset? Tätä kysymystä Leskinen lähestyy ensin kertomalla hyvät uutiset:
– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomella ei olisi ollut mitään mahdollisuutta saada kisoja. Viimeisimmät talvikisat ovat kuitenkin menneet överiksi, mikä on muuttanut kansainvälisen olympiakomitean suhtautumista. He haluavat palata kestävän kehityksen polulle.
Leskinen ei sitä suoraan sano, mutta kansainvälisen olympiakomitean suhtautumiseen on vaikuttanut Venäjän Sotshin vuoden 2014 talviolympialaiset, joista tuli kaikkien aikojen kalleimmat kymmenien miljardien hintalapulla. Käytännössä koko Sotshin kisakylä rakennettiin tyhjästä kisoja varten.
– Kansainvälinen olympiakomitea haluaa kisat paikkoihin, joissa kisaolosuhteet ovat jo valmiina.
Sen vuoksi Suomella voisi olla pieniä mahdollisuuksia saada kisat, jos ne jaettaisiin esimerkiksi Ruotsin tai Norjan kanssa, jossa alppilajit pystyttäisiin järjestämään nykyisissä hiihtokeskuksissa.
Ja sitten ne huonot uutiset. Suomi tarvitsee toista mainituista pohjoismaista, jotta kisat pystyttäisiin järjestämään.
– Ruotsi tai Norja ei tarvitse Suomea. Olen kuullut, että muut maat lähtökohtaisesti hakevat kisoja itsenäisesti. Suomi ei nykytilanteessa ole kovin vahvoilla, Leskinen sanoo.
Mitä pitäisi muuttua, että Suomen tilanne paranisi? Leskisen mukaan siten, että kansainvälinen olympiakomitea muuttaisi hakukriteereitään.
– Pitäisi tulla uusi linjaus, että kisat pitäisi järjestää yhteispohjoismaisesti tai useamman maan kesken.
– Nykytilanteessa Ruotsi ja Norja ovat vahvemmilla.
Turhaa haihattelua?
Onko siis talviolympialaisista puhuminen Suomen osalta turhaa haihattelua? Leskisen mukaan ei missään nimessä.
– Mielestäni Timon [Ritakallio] avaus siitä, että halutaan käydä keskusteluja ja selvittää mahdollisuudet on erinomainen. Sitten ainakin tiedetään, mitkä ovat mahdollisuudet. Suomen kannattaa olla aktiivinen kansainvälisten suurkilpailujen hakemisessa. Hakuprosessi on arvokas kokemus, jota voi hyödyntää tulevaisuudessa.
Leskinen painottaa, että kansalliselle agendalle pitäisi saada nopeasti strategia, jolla systemaattisesti aletaan hakea suurkilpailuja Suomeen.
– Tulevaisuuden toimiala on tapahtumajärjestäminen. Se kasvaa koko ajan. Kaikki maailman suurkaupungit ja kehittyneet maat keskittyvät hyvin vahvasti tapahtumien hakemiseen.
Selitys tälle kehitykselle on Leskisen mukaan se, että olympialaiset tai muut suurtapahtumat tuovat kaupunkiin sekä tuloja että näkyvyyttä, mikä luo positiivista kierrettä sekä kisakaupungeille että järjestäjämaille.
Ritakallio visioi, että mikäli Suomessa järjestettäisiin talviolympialaiset, ne voisi jakaa Helsingin, Tampereen ja Lahden kesken. Lahti olisi tässä visiossa – ja muutenkin – vahvoilla hiihtolajien ja mäkihypyn näyttämöksi. Lahdessa viritellään kisapaikkoja 2017 MM-hiihtoihin.
– Lahden urheilukeskus on päivitetty kansainväliseen huippukuntoon. Joko sellaisenaan tai pienillä lisäyksillä urheilukeskus olisi olympiakelpoinen pohjoismaisiin lajeihin, eli mäkihyppyyn, yhdistettyyn ja hiihtoon.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoi aiemmin Lännen Medialle, että Helsingin ja Tampereen kaupungit, Suomen Olympiakomitea ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat kokoontumassa yhteiseen palaveriin olympialaisten hakuprosessista.
Tapahtumanjärjestäjänä Leskinen ei voi ottaa kantaa Lahden puolesta siihen, olisiko kaupunki valmis olympialaisten hakuprosessiin. Leskinen kuitenkin toivoo, että Lahti olisi halukas olemaan mukana neuvotteluissa.
JUHA VAINIO, HELSINKI / LÄNNEN MEDIA
Korjattu 23.11. klo 12.00: Vaihdettu juttuun oikean henkilön kuva.