Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla otetaan HPV-rokotteita huomattavasti heikommin kuin muualla Suomessa. Alueet sijoittuvat häntäpäähän niin tyttöjen kuin poikien rokotuskattavuudessa.
Papilloomavirukselta suojaavan HPV-rokotteen on ottanut Pohjanmaalla 2011 syntyneiden tyttöjen ikäluokasta 65,2 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 65 prosenttia. Vain Päijät-Hämeessä rokotuskattavuus on alhaisempi, 62,8 prosenttia. Valtakunnallinen keskiarvo on 71,7 prosenttia.
Myös poikien rokotusaktiivisuus on muuta maata alhaisempi. Etelä-Pohjanmaalla 2011 syntyneistä pojista 59,9 prosenttia on ottanut rokotteen ja Pohjanmaalla 56,1 prosenttia. Ikäluokan poikien valtakunnallinen keskiarvo on 62,8 prosenttia.
Vanhemmilta tukea ja kannustusta
Käyrät osoittavat reippaasti alaspäin, mikä huolestuttaa asiantuntijoita. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen infektioylilääkäri Elina Kärnä kuvaa rokotuskattavuuden sukeltaneen viime vuosina.
– Olemme pohtineet syitä tähän syöksyyn. Yksittäistä syytä on vaikea sanoa, mutta jotain on tapahtunut. En tiedä, onko tapa onnistunut, miten rokotetta tarjotaan. Myös sitä olemme miettineet, ovatko vanhemmat päätöksenteossa mukana ja onko rokotuksen merkityksestä tarpeeksi tietoa, Kärnä kertoo.
Yksi syy voi Kärnän mukaan olla korona-aika, sillä koronarokotteiden jakaminen on vienyt paljon huomiota ja kouluterveydenhoitajia on tarvittu korona- ja influenssarokotusten jakamiseen. Kouluterveydenhoitajat tarjoavat HPV-rokotteen laajojen terveystarkastusten yhteydessä viides- ja kuudesluokkalaisille.
– Voiko olla niin, että terveystarkastuksissa on viivettä alueittain, Kärnä pohtii.
Myös ikä voi vaikuttaa alhaiseen rokotusintoon. Kärnä arvelee, että osalla lapsista voi olla pistopelkoa.
– Jos kysytään, annetaanko rokote, lapsi voi helposti kieltäytyä, jos on esimerkiksi pistopelkoa tai pelkoa sivuvaikutuksista. Tässä kohtaa tarvitaan vanhempien kannustusta. Informaation jakaminen ja tuki lapselle on todella tärkeää, hän kannustaa.
Rokotussarjan voi aloittaa myöhemminkin
Jos HPV-rokotus jää ottamatta alakoulussa, Kärnän mukaan rokotussarja voidaan aloittaa tai sitä voidaan täydentää vielä yläkoulussa tai toisella asteella. Se on ilmaista peruskouluajan ja myös toisella asteella.
– Kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada rokotussuoja maksuttomasti papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä vastaan. Aiemmasta tarkasta aloitusikärajasta on luovuttu, jotta yksilön suojan täydentämisessä on enemmän joustavuutta, Kärnä kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että parhaimman suojan saa, kun rokotteen ottaa ajallaan rokotusohjelman mukaisesti.
– Rokotteen suojateho on sitä heikompi, mitä vanhempana sen ottaa. Jos on jo saanut elimistöönsä niitä HPV-viruksia, joita vastaan rokote antaa suojaa, rokote ei ennätä enää tehota.
Suomi jakautuu kahtia
Kärnä tarkastelee THL:n rokotekattavuuskarttaa ja toteaa, että Suomi jakautuu selvästi itään ja länteen. Suomen jakautuminen itä- ja länsiakselilla korostuu HPV-rokotteissa, ja sama on näkyvissä monissa muissakin rokotteissa.
– Oli kyseessä mikä rokote tahansa, jakauma näyttää, että Itä-Suomessa ollaan aktiivisempia kuin Länsi-Suomessa.
Tietynlainen rokotekriittisyys voi selittää Länsi-Suomen alhaista rokotuskattavuutta. Tästä kertoo THL:n esityskin, jonka otsikko kuuluu: "Rokotekriittisyys jakaa Suomen itä- ja länsiosiin."
– Se on tullut meille vähän yllätyksenäkin. Kuitenkin jos katsotaan vauvojen ja lasten kohdalla kansallisen rokotusohjelman toteutumista, niin rokotuskattavuus on alueellamme hyvä. Vanhemmat haluavat, että perusrokotussarjat täydennetään kuntoon vauvaikäisestä lähtien, Kärnä kertoo.
– Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan välillä on eroja tiettyjen rokotteiden kohdalla. Esimerkiksi pneumokokkirokotetta on otettu Etelä-Pohjanmaalla kohtuullisen hyvin, mutta vähemmän Pohjanmaalla, hän jatkaa.
Vuosittain 170 kohdunkaulansyöpää
HPV-rokote antaa suojan virustyyppien 16 ja 18 aiheuttamaa syöpää ja niiden esiasteita vastaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen naistentautien osastonylilääkäri Tiina Petäjä kertoo, että yleisin papilloomaviruksen aiheuttama syöpä on kohdunkaulansyöpä.
– Suomessa ilmenee vuosittain noin 170 uutta kohdunkaulasyöpää. Lisäksi todetaan suun ja nielun alueen syöpiä, esimerkiksi nielurisoissa ja kielen tyvessä. Papilloomavirus voi aiheuttaa myös peräsuolisyöpää sekä naisilla emätin- ja ulkosynnytinsyöpää. Miehille se voi aiheuttaa penissyöpää, joka on kuitenkin harvinainen, Petäjä luettelee.
Kohdunkaulansyöpä todetaan Petäjän mukaan tavallisesti 30–44-vuotiailla, joskus tätä vanhempana.
– Ajoittain, mutta harvoin syöpää löytyy nuoremmiltakin.
Petäjä kertoo, että kohdunkaulansyöpä kehittyy hitaasti esiasteiden kautta, minkä vuoksi joukkoseulonnoissa otettava papa-näyte on tärkeä. Lievän solumuutoksen kehittyminen syöväksi kestää useita vuosia, arvioiden mukaan jopa 7–12 vuotta.
– Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia väestöstä saa elämänsä aikana HPV-tartunnan, mutta suurin osa infektioista paranee itsestään parin vuoden sisällä. Osalle tulehdus jää pysyväksi ja seurauksena voi olla solun muuntuminen esiasteiden kautta pahanlaatuiseksi, Petäjä selventää.
Hän korostaa, että virustyypit 16 ja 18 ovat yleisimpiä ja aggressiivisempia kuin muut ja niiden poistaminen rokottamalla olisi toivottavaa. Näin papilloomaviruksen aiheuttamat syövät saataisiin vähenemään.
– Rokotuskattavuuden tulisi olla mahdollisimman suuri, vähintään 70-80 prosenttia, että saavutettaisiin jonkinlainen laumaimmuniteetti, hän toteaa.