Miltä tuntuisi, jos ainoa juttukaverisi olisi olohuoneen nurkassa kökköttävä jukkapalmu? Siinä sitä jakaisi tuntojaan viherkasvin kanssa, kun ei ole ketään ihmistä, jonka kanssa jutella. Ei taida olla aivan sama asia, kuin jakaa huolensa varsinaiselle Jukka Palmulle.
Yksinäisyys on lisääntynyt maassamme edelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan koko maassa yksinäisyyttä kokevia yli 20-vuotiaita ihmisiä on 9,2 prosenttia. Siis sellaisia ihmisiä, jotka kokevat ettei heillä ole ainoatakaan oikeata ystävää.
Samasta tutkimuksesta löytyy myös alueemme kannalta merkillinen tilasto, jonka kärjessä komeilee naapurimaakunta Keski-Pohjanmaan ja tilaston perää pitää toinen naapurimme Pohjanmaa. Etelä-Pohjanmaa on käppyröissä toiseksi viimeinen. Tilaston otsikko on suunnilleen näin; ”itsensä yksinäiseksi kokevien osuus maakunnittain”. Eniten yksinäisyyttä kokevat keskipohjalaiset kun taas pohjalaiset vähiten.
Mitä kummaa maakuntarajalla tapahtuu, kun yksinäisyyttä kokee jopa viisi prosenttia enemmän ihmisistä Keski-Pohjanmaalla kuin Pohjanmaalla? Onko tämä osoitus kulttuurisista eroista vaiko kenties ikärakenteesta ja työllisyysasteesta johtuvaa? Tilasto jättää arvailuille varaa.
Yksinäisyys on kansanterveydellinen ongelma. ”Yksinäisyys sairastuttaa ja tappaa” otsikoi maaseudun tulevaisuus raflaavasti, eikä välttämättä liioittele. Ihmiset on luotu laumoihin. Tarvitsemme toista kanssa eläjää peilaamaan tunteitamme. Toisten ihmisten kohtaaminen kasvokkain torjuu tehokkaasti masennusta.
Kosketuksen tehoa ei myöskään pidä vähätellä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kaikki eivät pidä halailusta mutta jo lämmin kädenpuristus voi tuntua tärkeältä. Kosketuksella on parantavaa voimaa. Sillä osoitetaan hyväksyntää ja välittämistä.
Yksinäisyys voi yllättää. Naisista useimmat, jotka kokivat yksinäisyyttä, olivat joko eronneita tai leskiä. Naimattomat naiset eivät kokeneet yksinäisyyttä niin paljon. Usein läheisen ihmisen menetys yllättää ja siksi meidän olisi vaalittava heitä, jotka ovat lähellämme, nyt kun he siinä ovat. Sellaisina kuin he siinä ovat.
Nuorten yksinäisyys sijoittui usein suurten elämänmuutosten taitteeseen, siirtymiseen kouluasteelta toiselle tai paikkakunnan vaihtuessa uuteen työpaikan perässä. Ammatillisessa oppilaitoksessa koettiin enemmän yksinäisyyttä kuin lukiossa, näissäkin kuitenkin peruskoulua vähemmän. Olisiko tässä se tärkein koulu uudistuksen paikka?
Jukkapalmu voi olla mukava kasvatti, mutta ei korvaa elävää Jukkaa. Jukka voi soittaa ovikelloa, keittää kahvit, auttaa arkisissa askareissa tai viedä vaikkapa taidenäyttelyyn. Jukkaa voi koskettaa ja hänen kasvoillaan välähtää hymy. Jukka vastaa, kun häneltä kysytään. Hän on ihminen, joka on tärkeä jollekin toiselle ihmiselle.
Ystävänpäivää vietetään sunnuntaina. Löytyykö naapurissa ihmistä, joka voisi ilahtua juttelusta postilaatikolla? Ihan pienimmillään, voimme hymyillä ja tervehtiä vastaantulijaa tai kaupantätiä. Kunhan kenenkään ei tarvitsisi jutella pelkälle jukkapalmulle ystävänpäivänä.
Anna Granlund
Kirjoittaja on Pohjanmaan leikkilähetti Koko Suomi leikkii -hankkeessa.