Seinäjoen Maila-Jussien naisten edustusjoukkueen, Jussittarien, menestyksekäs kausi huipentuu tänä syksynä Superpesiksen finaaleihin. Ensimmäiset finaalit osoittivat jälleen, että pesäpallo elää ja voi hyvin Seinäjoella.
Unico-areena täyttyi ihmisistä, tunnelma oli käsinkosketeltava ja koko kaupunki saa seurata, kuinka määrätietoinen työ palkitaan. Ja kaikki tämä kruunataan ensi lauantaina Seinäjoella viidennessä ja ratkaisevassa finaalissa.
Menestys ei ole syntynyt yhdessä kesässä eikä sattumalta. Se on pitkäjänteisen juniorityön tulos. Jo vuosien ajan Maila-Jussien tyttöjuniorit ovat menestyneet valtakunnallisesti eri ikäluokissa ja tuoneet Seinäjoelle useita leirimestaruuksia.
Nyt nuo juniorit ovat kasvaneet aikuisiksi pelaajiksi ja nousseet kantamaan vastuuta Superpesiksessä. Jussittarien nykyinen menestys perustuu vahvasti omaan pelaajatuotantoon, ja juuri siinä piilee seuran suurin vahvuus.
Olen itse saanut seurata läheltä tätä kehitystä. Vuonna 2003 olin mukana valmennusryhmässä, joka voitti D-poikien Suomen mestaruuden. Seuraavana vuonna toimin saman joukkueen pelinjohtajana, ja kausi päättyi SM-pronssiin.
On ollut hienoa nähdä, kuinka osa noista nuorista pelaajista on jatkanut pesäpallourallaan aina huipulle asti. Kahdesta valmentamastani pelaajasta kasvoi Superpesiksen eliittipelaajia, ja molemmat sijoittuivat tällä kaudella runkosarjan lyöjätilaston viiden parhaan joukkoon.
Jussittarien tämän päivän vahvuus näkyy myös katsomossa. Kun kentällä pelaavat oman kaupungin kasvatit, yleisöllä on joukkueeseen aivan erityinen suhde.
Suurin osa pelaajista on kulkenut seuran junioripolun läpi pienestä pitäen. Osa on liittynyt mukaan hieman vanhempana, mutta valtaosa on kasvanut osaksi seuraa vuosien aikana.
Joukkueen nuori lukkari Matilda Niskakangas on erinomainen esimerkki siitä, mitä laadukas juniorityö parhaimmillaan tuottaa.
Monelle katsojalle pelaajat eivät ole vain urheilijoita. He ovat ystäviä, luokkakavereita, naapureita tai tuttujen lapsia. Juuri siksi Jussittaria on helppo kannattaa. Joukkue tuntuu aidosti oman kylän joukkueelta.
Tulevaisuus näyttääkin valoisalta. Vahva juniorituotanto luo perustan sille, ettei tämän vuoden menestys jää yksittäiseksi huippuhetkeksi. Päin vastoin, kyse voi olla uuden menestysjakson alusta.
Kun nuoria lahjakkuuksia nousee jatkuvasti edustusjoukkueeseen, on realistista odottaa myös uusia mitalitaistoja tulevina vuosina. Menestyksen mukana tulee kuitenkin myös velvollisuuksia.
Jos haluamme, että Seinäjoki tunnetaan jatkossakin huippupesäpallokaupunkina, on meidän huolehdittava myös olosuhteista.
Unico-areena on palvellut kaupunkia hyvin, mutta stadionin WC-, huolto- ja sosiaalitilat eivät enää vastaa tämän päivän tarpeita eivätkä kasvaneita kävijämääriä. Katsojille, toimitsijoille, medialle ja joukkueille tarvitaan nykyaikaiset ja riittävät tilat.
Kentällä Seinäjoki on jo noussut Suomen pesäpallokärkien joukkoon. Nyt on aika varmistaa, että myös stadionin olosuhteet vastaavat sitä tasoa, jonka Jussittaret ovat omalla työllään ansainneet.
Yhdessä eteenpäin.
Ja ennen kaikkea: lämpimät onnittelut Jussittarille upeasta kaudesta, kävi lauantaina kuinka tahansa.