Presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tehdään elokuvaa. Erikoista on tyylilaji. Suomalaisessa historiallisessa elokuvassa harvemmin katsotaan tositapahtumia huumorin keinoin, mutta Kyyditys näyttää lokakuun 1930 merkillisen tapahtumasarjan komediana.
Aineksia vinoon näkökulmaan ei tarvitse keksiä, sillä kieltolaista huolimatta Ståhlbergin sieppaus ideoitiin Sortavalan seurahuoneella alkoholinhuuruisissa tunnelmissa.
Elokuvan päähenkilö on muilutuskäskyn Helsinkiin soittanut jääkärieverstiluutnantti Eero Kuussaari, jota näyttelee Jussi Vatanen. Ståhlbergina nähdään Pertti Sveholm.
Kuvaukset alkoivat maanantaina Tshekissä. Sieltä löytyi sopivia kuvauspaikkoja, yhtenäisiä vanhan näköisiä miljöitä, joista 1930-luvun Suomea lavastetaan.
Ohjaaja Samuli Valkama kuvailee Kyyditystä keski-ikäisen miehen tarinaksi.
– Miltä tuntuu, kun elämä on jumissa ja urakaan ei etene? Ehkä tässä on omiakin tuntoja, Valkama kertoo puhelimessa Kraluv Dvurin kaupungista.
Valkama nostaa tyylilliseksi hengenheimolaiseksi hirtehishumoristisen brittisatiirin The Death of Stalin. Armando Iannuccin vuonna 2017 valmistuneessa elokuvassa seurattiin valtataistelua ennen ja jälkeen Stalinin kuoleman.
Valkama kertoo työryhmään kuuluvien virolaisten kysyneen suoraan, miksi Suomen historiasta valittiin näin hullu tarina.
– Se on hyvä kysymys. Tämä ei ole ylevin historian hetki, eikä mikään sankaritarina, Valkama sanoo.
– Aiheeseen perehtyessä tuntui, että tällä tarinalla voidaan menneisyyden kautta kertoa nykypäivästä. Odotamme reaktioita innolla.
Känninen vallankumous
Käsikirjoitus on tuottajanakin toimivan John Lundstenin ja Valkaman. Idea syntyi jo kuutisen vuotta sitten.
– Keissi on Suomessa tunnettu, mutta mitä enemmän aiheesta luki, sitä enemmän järjettömyyttä siitä paljastui, Lundsten sanoo.
– Esitämme elokuvassa oman tulkintamme.
Hän kuvailee taustaa: kenraalimajuri Martti Wallenius ja Kuussaari olivat isommassa porukassa Itä-Suomessa muka tarkastamassa joukkoja. Todellisuudessa matka oli Lundstenin mukaan metsästämistä ja ryyppäämistä.
– Kuussaari veti kännikoomat ja keksi, että tehdään vallankumous.
Sen piti alkaa Ståhlbergin muilutuksella itärajalle.
– Kun Kuussaari heräsi krapulassa, hän unohti kokonaan käskeneensä vallankumouksen käyntiin.
Walleniusta esittää elokuvassa Aku Sipola. Elias Salonen näyttelee Jukka Jannéa, joka aseella uhaten pakotti Ståhlbergin autoon kesken aamukävelyn.
Ståhlberg vaimoineen vietiin Helsingin Kulosaaresta Joensuuhun, jonne ei oltukaan järjestetty Jannén odottamaa jatkokuljetusta.
Historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että tapahtumien kulkua painettiin kyydityksen epäonnistuttua villaisella. Tuomiotkin olivat hyvin maltillisia.
– Vallankumouksen tekeminen oli hyvin suomalaista: kaikki olivat kännissä ja kaikki meni siksi päin hemmettiä.
Kansainvälinen tuotanto
Tarina tempaisi mustan komedian puolelle ja Lundstenin mukaan jossain määrin satiiriksi.
– Elokuva on hyvin ajankohtainen, kun huomioidaan äärioikeiston nousu. 1920- ja 1930-lukujen Suomi oli hengeltään samanlainen kuin aika, jossa nyt eletään, Lundsten pohtii.
Päätuotantoyhtiö on suomalainen Tack Films, mutta mukana on tshekkiläistä, virolaista ja hollantilaista osaamista ja rahaa. Upseerien esittäjiin lukeutuu Viron arvostetuimpiin lukeutuva näyttelijä Pääru Oja.
Suomalaisten elokuvien tekeminen ulkomailla on herättänyt keskustelua, mutta Kyydityksessä perustelut ovat myös tarinalliset
– Suomessa oikeiden tapahtumapaikkojen tilalla tai ympärillä on 1960–1970-lukujen laatikkotaloja, Lundsten toteaa.
Terezinissä tullaan kuvaamaan elokuvan Helsinki-osuuksia. Valkama kuvailee kaupunkia autiudessaan otolliseksi, kuin suureksi elokuvastudioksi.
– Tshekissä on pitkät perinteet ja osaaminen lavastuksessa, Lundsten sanoo.
Demokratia uhattuna
Vuoden 1930 Suomi oli nuori valtio, jossa demokratiaa kehitettiin hataralla pohjalla.
Vasemmistolaisten muilutukset eli sieppaukset ja pahoinpitelyt olivat Lapuan liikkeen pelottelukeino. Lapuan liikkeen kannattajille demokratia oli ollut pettymys. Muilutusten uhreiksi joutui myös liian maltillisina pidettyjä porvareita.
Presidentin sieppaus oli oikeastaan muilutusilmiön kuolinisku. Vaikka Lapuan liikkeen johto ei K. J. Ståhlbergin kyyditystä käskenyt, mielikuvissa se oli syyllinen.
Lundsten kuvailee Kyydityksen kertovan paitsi historiallista tarinaa, myös tästä ajasta.
– Konteksti on se, että tuon hetken Suomi oli levoton maa, jossa kaikki eivät tienneet, voiko demokratiaan uskoa, Lundsten sanoo.
Suoran toiminnan ja huulenheiton raja voi olla ohut. Väitetään, että Ståhlbergin kaappaus tapahtui siksi, että Martti Walleniuksen ja Eero Kuussaaren seurueesta useimmat olivat pitäneet puheita presidentin muilutuksesta vain leikinlaskuna.
Vitsailu muuttui todeksi, kun säpinää halunnut ja ilmeisen humalainen Kuussaari lähettikin käskyn eteenpäin.
Äärioikeistolainen liikehdintä on huolenaihe monissa Euroopan maissa. Aiheen tuttuus tunnistettiin, kun Lundsten ja ohjaaja Valkama esittelivät Kyydityksen ideaa kansainvälisissä tuotantopiireissä.
– Aihe on puhutellut laaja-alaisesti. Ulkomaisten yhteistuottajien oli helppo päästä ideaan kiinni.