Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) odottaa keväällä valmistuvaa Nato-selvitystä, jossa neljä asiantuntijaa ynnää Nato-jäsenyyden plussat ja miinukset.
– Suomen Nato-suhde on tiivis. Olemme olleet yli 20 vuotta Naton kumppanimaa. Alussa puhuttiin rauhankumppanista. Esimerkiksi Ukraina on Naton rauhankumppani, mutta viimeistään Ukrainan-kriisi on opettanut, että kumppanimaa ei nauti mitään turvatakuita, Niinistö aloittaa Nato-analyysinsa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Nato keskittyi aiempaa selvemmin kriisinhallintaan, mutta nyt sen rooli on jälleen muuttumassa.
– Nyt on nähtävissä paluu perustehtävään eli jäsenmaiden puolustamiseen, Niinistö arvioi Lännen Medialle.
Tämä näkyy myös Naton harjoituksissa.
– Painopiste on siirtymässä harjoitustoimintaan, joka palvelee 5. artiklaa ja sen tarkoitusperiä. Aiemmin harjoitustoimintakin keskittyi pitkälti siihen, miten kriisinhallinnassa toimitaan, Niinistö vertailee.
Muutos Naton harjoituksien luonteessa tekee niistä Suomelle houkuttelevampia, koska puolustusvoimien tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen.
– Olemme olleet jo jonkin aikaa Naton kehittyneessä kumppaniohjelmassa yhdessä Ruotsin, Australian, Georgian ja Jordanian kanssa. Voisi sanoa, että olemme kultapossukerhossa, jossa harjoitustoiminnasta on tarkoitus saada yhä enemmän irti. Vastaavaa toimintaa emme saisi aikaan yksin tai pohjoismaisella tasolla, Niinistö perustelee.
Inhorealistisessa maailmassa Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti nojaavat lähiympäristössämme vallitsevaan tietoisuuteen, että rynnäkkökivääri RK 62 pysyy 900 000 reserviläisen kädessä.
– Reserviläiskirje oli suomalaista informaatiosodankäyntiä parhaimmillaan, vaikkei sitä alun perin sellaiseksi tarkoitettu. Viestitimme maailmalle, että pohjoisessa on maa, joka ei ole luopunut yleisestä asevelvollisuudesta, toisin kuin lähes kaikki Euroopan maat, Niinistö sanoo.
Suomi kertoi naapureilleen, että säästöjen takia 230 000:een laskettu sodan ajan joukkojen virallinen vahvuus on pelkkä osatotuus. Niinistö korostaa, että Suomi pystyy yhä aseistamaan puoli miljoonaa miestä ja naista, millä on arvoa heikentyneessä tilanteessa.
– Usein unohdetaan, että vahvuuden kasvattaminen on vain hallinnollinen päätös. Perinteisen sodankäynnin keinoin tänne on erittäin vaikeata minkään maan pahoissa aikeissa tulla. Tämä on viesti, jonka Suomi haluaa lähettää maailmalle.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA