Onpa mies muuttunut. Kasvojen ilme ei tavattaessa värähdäkään. Liekö vihainen?
Tutuista ja jopa perheenjäsenistä saattaa tuntua, että Parkinsonin tautia sairastava on muuttunut myös luonteeltaan. Se voi johtua siitä, että sanattomaan viestintään voi taudin seurauksena tulla muutoksia.
Kasvojen ilmeliikkeet ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa siihen, että tunneilmauksia etsitään yhä enemmän äänestä.
Sekin on vaikeaa, sillä myös ääneen tulee muutoksia.
Neurologi Kirsti Martikainen Parkinson-liitosta kertoo, että ilmeettömyys on yksi Parkinsonin taudin yleinen oire. Se kuuluu oirekuvaan, mutta esiintyy potilailla hieman eri tavoin.
On todettu, että sillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
– Parisuhteessakin, vaikka toinen tietää, mistä kasvojen jäh-meys johtuu, voi silti tuntua hankalalta. Kaverin ilme ei kerro, millainen on sisäinen tunnelma, Martikainen sanoo.
Voi olla vaikea muistaa aina, että toinen voi olla iloinen tai surullinen, vaikkei siltä näytäkään.
Ilmeetöntä ihmistä luullaan helposti masentuneeksi tai vihaiseksi.
Parkinson-potilaalla sen ei tarvitse merkitä sitä, että olisi masentunut, vaikka tietenkin hän voi olla masentunutkin. Masennus aiheuttaa yleisesti ilmeettömyyttä.
Vihaiseksi ihminen voidaan tulkita, kun hymyä ei vain tule.
Hänet voidaan ajatella myös välinpitämättömäksi, jollei hän reagoi vastapuolen ilmeisiin.
Oireet ovat erilaisia. Toisilla ilmeettömyys on hyvinkin silmiinpistävää. Toisilla ero normaaliin on niin pieni, että lääkäri saa miettiä ja katsoa tarkasti, onko kasvoissa ilmeettömyyttä. Yleensä oireet voimistuvat taudin edetessä.
Ilmeiden harjoittamisella on voitu Martikaisen mukaan lisätä kasvojen ilmeikkyyttä.
Kuinka pitkään tulokset pysyvät, ei ole tietoa. Tutkimusryhmät ovat olleet aika pieniä tähän asti.
Asiantuntijat uskovat, että harjoituksella on vaikutusta. Liiton kuntoutuskursseilla on tehty leikkimielistä turpajumppaa eli kasvojen liikkeiden voimistelua aamun avauksessa.
Martikainen arvelee, että Suomessa ilmeettömyyttä ei välttämättä koeta yhtä suurena ongelmana kuin monipuolisemman ilmaisun maissa.
Ilmeettömyyttä esiintyy muillakin ryhmillä kuin neurologista tautia sairastavilla Parkinson-potilailla. Se voi johtua esimerkiksi aivovammasta, kasvohermohal- vauksesta tai lihastaudista.
Ilmeettömyys vaikeuttaa kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, mikä joka tapauksessa koetaan elämänlaatua heikentäväksi asiaksi.
Potilaan kannattaa kertoa, millainen on hänen sisäinen tunnelmansa varsinkin ihmiselle, joka ei ole ollut tietoinen ilmeettömyydestä.
– Jos en naura ja hymyile, en ole kuitenkaan vihainen. Olen totisempi sairauden takia, Martikainen neuvoo, mitä voi sanoa.
Kannattaa tuoda sanallisesti esiin, onko iloinen tai vihainen. Päältä ei kukaan heti näe, mitä toinen ajattelee.
Parkinson-potilailla on muitakin kommunikoinnin vaikeuksia. Vastauksiin tahtoo mennä aikaa. Keskustelussa ei saa niin äkkiä sanaansa väliin.
Myös kirjoitus hankaloituu.
Kaikki vaikutukset yhteensä vaikeuttavat Parkinsonin tautia sairastavien kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Martikainen ei osaa sanoa mikä osuus ilmeettömyydellä on oireiden kokonaisuudessa.
Keskustelukumppanit voisivat muistaa vastapuolen ongelman ja väärintulkinnan vaaran.
– Eivät ottaisi nokkiinsa jäykkää reagointia, vaikka joutuvat odottelemaan vastausta.
Tautia sairastava voi muistuttaa siitä, että asia voi mennä perille, vaikka sitä ei näe heti ilmeestä. wKun ilmeettömyys on voimakas, se ei näytä lääkkeillä korjaantuvan.
Lihasten liikkeet tosin helpottuvat, kun lääkitys on kohdallaan. Suun seudussa on tuolloin usein vähemmän liikettä. Ilme on vähän pysähtynyt.
Ilmeettömyys ulottuu kasvoilla suun seudulta silmiin asti. Silmät räpyttävät harvemmin kuin normaalisti. Se tekee ihmisestä tuijottavan näköisen.
Jäykkyys ja hidasliikkeisyys käsissä vaikuttavat myös eleiden käyttöön, joka myös muuttaa ihmisen viestintätapaa.
Vilkkaasti käsillään elehtinyt henkilö ei enää pysty ilmaisemaan itseään samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Parkinsonin tautia sairastavan ääni voi muuttua hiljaisemmaksi ja voimattomammaksi. Puheesta voi tulla epäselvää.
Joillakin juuri äänen ja puhumisen ongelmat ovat ensimmäinen oire Parkinsonin tautiin sairastumisesta. Varsinkin työelämässä mukana olevilla äänen ja puheen vaikeuksista saattaa tulla suuri ongelma, ja puhevaikeudet haittaavat myös muiden sosiaalisten suhteiden hoitoa.
Kasvojen jäykkyys vaikuttaa puheen selkeyteen, toteaa logopedian professori emerita Susanna Sid Åbo Akademista.
– Puhe toimii, mutta se on erilaista. Suu ja leuka eivät liiku normaalisti.
Puheen selkeyttä voidaan harjoitella. Siitä on saatu puheterapiassa erinomaisia tuloksia riippumatta kasvojen ilmeettömyydestä. Puheeseen vaikuttavat niin monet muutkin lihakset kuin kasvolihakset.
Harjoitusmenetelmiä on useita. Esimerkiksi Lee Silverman Voice Treatment -niminen hoito on tuottanut hyviä tuloksia.
Puheterapeutti Mari Ngugi esittää yleisiä kasvojumppaliikkeitä. Voit kokeilla näitä itsekin peilin edessä.
Caption 2:
Kurtista kulmia ja nyrpistä nenää, kohota sitten kulmakarvoja ihmettelevään asentoon. Liike vahvistaa muun muassa otsan ja poskipään lihaksia. KUVA: Anssi Jokiranta
