Julkisuuslain uudistamishanke jatkuu tällä hallituskaudella. Uudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää ja ajantasaistaa julkisuuslakia siten, että julkisuusperiaate ja yhteiskunnan avoimuus toteutuvat. Nykyinen julkisuuslaki on ollut voimassa yli 20 vuotta. Oikeusministeriön mukaan on tullut ilmi, että osa säännöksistä on vaikeasti sovellettavia.
Oikeusministeriö asetti työryhmän julkisuuslain ajantasaistamiseen alkuvuodesta 2021. Työryhmän toimikauden piti päättyä kesällä, mutta sitä jatkettiin syksyyn.
Työryhmän on määrä antaa lokakuun lopulla mietintönsä, joka kirjoitetaan hallituksen esityksen muotoon, kertoo STT:lle oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Liisa Leppävirta. Mietinnön antamisen jälkeen uudistuksen eteneminen siirtyy nykyisen hallituksen arvioitavaksi ja linjattavaksi.
Työryhmä on paneutunut muun muassa siihen, voisiko viranomaisten asiakirjojen julkisuuden ja henkilötietojen suojan välistä suhdetta selkeyttää. Työryhmä selvittää myös, pitäisikö julkisuuslain soveltamisalaa laajentaa julkista hallintotehtävää hoitaviin sekä julkisyhteisön omistuksessa oleviin yhteisöihin ja muihin kuntakonserneihin kuuluviin yhteisöihin.
Tulkintaa hallitusneuvotteluissa ja poliisissa
Asiakirjajulkisuus ja siihen liittyvä harkinta nousi esille hallitusneuvottelujen aikaan. Useat ministeriöt julkaisivat neuvotteluihin toimitetut asiakirjat sivuillaan tai luovuttivat ne pyydettäessä medialle jo hallitusneuvotteluiden aikana. Valtiovarainministeriön (VM) tulkinta asiakirjojen julkisuudesta poikkesi muista ministeriöistä ja se kieltäytyi luovuttamista useita asiakirjoja medialle.
Helsingin Sanomien haastattelussa toukokuussa ministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Rajamäki perusteli poikkeavaa linjaa sillä, että VM:n rooli hallitusneuvotteluissa on erilainen kuin muilla ministeriöillä. Hän sanoi toivovansa, että julkisuuslakia täsmennettäisiin tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi.
Julkisuuden ja yksityisyyden suojan törmäyksestä on uutisoitu muun muassa keskusrikospoliisin (KRP) salattua esitutkintamateriaalista järjestäytyneeseen rikollisryhmään United Brotherhoodiin kuuluvien epäiltyjen nimet. KRP perusteli päätöstään julkisuuslain yksityisyyden suojaa koskevalla kohdalla sekä aiemmalla eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisulla.
Helsingin hallinto-oikeus ja myöhemmin korkein hallinto-oikeus päätyivät siihen, että KRP:n salauspäätös oli lainvastainen.