Vaasan suomenkielisistä Martta-yhdistyksistä vanhin, Vaasan Martat täyttää kunniakkaat 110 vuotta.
Juhlia vietetään Vaasan kaupungintalossa tulevana lauantaina 28.3., ja yhdistys on julkaissut juhlavuoden kunniaksi myös historiikin, Vaasan Martat 110 vuotta.
Kirjan ovat koonneet yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2019 lähtien toiminut Raijaliisa Laakkonen ja yhdistyksen hallituksen jäsen Regina Nurmi. Historiikki on runsaasti kuvitettu. Useimmat kuvat on ottanut Vaasan Marttojen jäsen Saini Harju.
Toimintaa omalla
asuinalueella
Vaasassa perustettiin ensimmäinen Martta-yhdistys, Vasa Svenska Marthaföreningen, samana vuonna, kun toiminta polkaistiin valtakunnallisesti alkuun 1899.
– Vaasan-yhdistys oli aluksi kaksikielinen. Ensimmäinen suomenkielinen yhdistys eli Vaasan Martat perustettiin 1916, jolloin oltiin keskellä ensimmäistä maailmansotaa, Laakkonen sanoo.
Sen jälkeen on perustettu Vaasan muut Martta-yhdistykset, Ristinummen ja Hietalahden Martat, ja muutama ruotsinkielinenkin yhdistys, muun muassa Gerbyhyn. Lisäksi Mustasaaressa toimivat suomeksi Sepänkylän Martat ja Tuovilan Martat.
– Yhdistykset eivät ole yhdistyneet, koska toiminta halutaan pitää omalla asuinalueella. Silloin on helppo kokoontua yhteen työpäivän jälkeen, eikä tarvitse lähteä mihinkään pitkälle, perustelee Nurmi.
Vaasan Martta-yhdistykset
Vaasan Martat, perustettu 1916.
Hietalahden Martat
Ristinummen Martat
Vasa Svenska Marthaföreningen, perustettu 1899.
Dragnäsbäcks marthakrets
Gerby marthakrets
Gerby Stickorna
City Marthorna
Sivistystä kodeille
Alusta asti Marttojen toiminta-ajatus on ollut "sivistystä kodeille".
Rouvasväki perusti Martta-yhdistykset, mutta toiminta oli suunnattu varsinkin työläisnaisille ja maatilojen emännille. Nämä eivät kuitenkaan jaksaneet keskittyä sivistykseen, kun oma elinympäristö oli puutteellinen.
– Sen vuoksi alkuvaiheessa Martat keskittyivät neuvontaan kodeissa. He opastivat, kuinka tehdä kotitaloustöitä, kuten ruuanlaittoa, lastenhoitoa, käsitöitä ja puutarhanhoitoa. Ja siivousta, kun asunnoissa oli luteita ja täitä, Laakkonen kuvailee.
Pikkuhiljaa henkilökohtaisesta neuvonnasta siirryttiin järjestämään kursseja, koska siten saavutettiin naisia kerralla enemmän. Kurssit ovat edelleen marttailun ytimessä.
– Meillä on ruuanlaitto-, käsityö- ja puutarhanhoitokursseja. Käsillä tekeminen on taas suosittua, ja aina tulee uusia sukupolvia neuvottavaksi. Martoista saa uusia virikkeitä ja taitoja, joiden avulla voi arki sujuvoitua ja hyvinvointi parantua.
Ajan henki
näkyy marttailussa
Martat ovat aina auttaneet varsinkin yksinhuoltajia, suurperheitä ja hädänalaisia. Yhteiskunnan tilanne peilautuu Martta-yhdistysten toimintaan.
– Sisällissodan jälkeen Martat pitivät esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitokursseja naisille. Sota-aikana Marttoja oli rintamalla lottien kanssa. Sen jälkeen annettiin avustuksia Karjalan evakoille ja pula-ajan hädänalaisille. Nykyään Martat ohjaavat uusavuttomia, jotka eivät osaa laittaa ruokaa, siivota tai hoitaa lapsia, Laakkonen kertoo.
Historiikista käy ilmi Vaasan Marttojen toiminta eri vuosikymmeninä. Siinä samalla näkee kurkistuksen Vaasan historiaan. Esimerkiksi Vaasan puuvillatehtaalla oli oma yhdistys, Puuvillan Martat.
Martat tekevät myös erilaisia retkiä ja matkoja, ja yhdistyksen illoissa käy vierailevia luennoitsijoita. Marttailu onkin hyvin sosiaalista toimintaa.
Vaasan Marttojen, kuten monien muidenkin yhdistysten, jäsenmäärä on laskenut tasaisesti runsaan 10 vuoden ajan.
– Tavoitteenamme on saada Marttoihin mukaan erityisesti 25–40-vuotiaita naisia, jotta voimme siirtää tietoja, taitoja ja Martta-perinnettä eteenpäin, Laakkonen hymyilee.
