Joulu on keilailun maailmanmestarille Luukas Väänäselle rauhoittumisen aikaa. Vaikka keilamestarilla on ikää vasta 20 vuotta, hengähdystauko tulee nuorelle miehellekin tarpeeseen.
Väänäsellä on marraskuun lopussa hellinneen miesten maailmanmestaruuden jälkeen ollut vientiä. Viimeksi kotikaupunki Joensuu järjesti kultapojalleen juhlat pari viikkoa sitten.
– Lisäksi medialta on tullut paljon haastattelupyyntöjä. Aika kiireistä on ollut, Väänänen huomauttaa.
Toisen polven huippukeilaaja
Menestys on nostattanut toisen polven huippukeilaajan intoa. Sitä on niin paljon, että on siinä ja tässä, malttaako hän pysyä joulunpyhinä poissa joensuulaisesta viihdekeilahalli Cosmicista, jossa kultakekkerit järjestettiin.
Hänen isänsä Tomi Väänänen, keilailun nuorten MM-joukkuekultamitalisti vuodelta 1984, isännöi omistajana Cosmicia. Niinpä keilahallista on tullut Luukaksen toinen koti.
Luukas Väänänen kiteyttää joulun merkityksen itselleen kuitenkin perinteisesti.
– Joulu kuluu kotona Joensuussa. Sukulaiset tulevat viettämään joulua, jolloin syödään hyvin. Ikävä vaan, ettei täällä ole joulun alla ollut lunta, hän kertoo.
Lajilegendan neuvot auttoivat
Väänänen on lunastanut lupauksensa lajissa tuloksellisesti tänä vuonna. Ennen MM-täysosumaa kehityksestä kielivät Tanskassa heitetty aikuisten EM-pronssi ja nuorten maailmancupin kolmas sija.
Sen jälkeen Väänäsellä oli viikkoja vaikeampaa. Silloin hänelle oli suureksi avuksi yhteistyö lajilegenda Mika Koivuniemen kanssa.
Vuonna 1991 maailmanmestaruuden voittanut ja ammattilaisena Pohjois-Amerikan tarunhohtoisella PBA-kiertueella kolme arvoturnausta voittanut Koivuniemi on pari vuotta mentoroinut Väänästä.
– Tapasin Luukaksen ensi kerran nelisen vuotta sitten. Kiinnitin huomiota Luukaksen lahjakkuuteen, Yhdysvalloissa asuva, Michiganista tavoitettu Koivuniemi sanoo.
Väänäsen heitto ei hänen omien sanojensa mukaan kulkenut syys-lokakuussa.
– Mikalta tuli lohduttavaa palautetta, etten ollut pelannut sinällään huonosti, vaan että tulokset eivät vaan olleet hyviä. Keskityin enemmän harjoitteluun, Väänänen muistelee muutaman kuukauden taakse.
MM-kisoissa päätyyn saakka
Koivuniemi näkee muun muassa Osku Palermaan tavoin kahden käden tekniikalla keilaavassa Väänäsessä itsensä nuorempana vuosikymmeniä sitten.
– Luukaksella on voittamisen halu, samanlainen ajattelutapa kuin minulla. Puhun hänelle asioista, joita olisin kokeneemman laji-ihmisen suusta halunnut nuorempana kuulla, Koivuniemi kuvailee.
Marraskuinen maailmanmestaruus löi lahjakkaaksi tiedetyn Väänäsenkin ällikällä. Hän ei olisi villeimmissäkään kuvitelmissaan uskaltanut unelmoida, että MM-kisat huipentuvat single-finaaleihin niin ikään pohjoiskarjalaisen seurakaverin Tomas Käyhkön kanssa.
– Alun perin tavoitteeni oli yltää 32 parhaan joukkoon eli ensimmäiseen finaalivaiheeseen. Pelit lähtivät sujumaan niin rennosti, että mentiin MM-kisoissa päätyyn saakka, Väänänen muistelee.
PBA-kiertue suunnitelmissa
Väänänen aikoo seurata lähimmän valmentajansa Koivuniemen esimerkkiä ja suunnata lähivuosina Pohjois-Amerikan PBA-kietueelle. Hän ottaa mahtikiertueen kisoihin tuntumaa jo ensi keväänä.
– Joulun jälkeen käyn vuoden alussa pelaamassa Tukholmassa, ja sen jälkeen ohjelmassa on Helsingissä perinteinen Ballmasters-turnaus, jossa olin viime vuonna neljäs, tammikuussa 21 vuotta täyttävä Väänänen kertoo.
Lajissa kaiken nähnyt Koivuniemi näkee suojattinsa tulevaisuuden valoisana.
– Kun voittaa maailmanmestaruuden kaksikymppisenä, on kyse erityislahjakkuudesta. Luukaksen pitää edelleen kehittää taitojaan, mutta esimerkiksi pallon pyörittämisessä sopivalla kierteellä hän on edistynyt, Koivuniemi kehuu.
Hyvissä käsissä
Koivuniemen lisäksi Väänäsen valmennusryhmässä ovat mukana maajoukkuevalmentajat Jarmo Ahokas ja Juha Immonen sekä entinen ampumahiihtäjä Ahti Toivanen.
– Ahti huolehtii keilailun ulkopuolisesta fysiikkatreenistä, Väänänen täsmentää.
Huomaa, että kotimaisen keilailun uusi kruununjalokivi on hyvissä käsissä. Lajin suomalaismenestys ei ole sattumaa.
– Nuorille, lupaaville keilailijoille on laadittu maajoukkueissa erityiset keilaajan polut, joilla tehdään säännöllisesti henkisiä ja fyysisiä testejä, Keilailuliiton toiminnanjohtaja Sami Järvilä sanoo.
Hän ikään kuin vihjaa, että arvokisojen menestyjät erottaa muista viime kädessä henkinen vahvuus teknisen taituruuden sijasta.
Lisäarvostus ei pahitteeksi
Suomalaisten keilaajien saalis Hongkongin MM-kisoissa oli viisi kultamitalia ja yksi hopea. Se on kaikkien aikojen suomalaismenestys MM-radoilla.
Henkilökohtaisen naisten maailmanmestaruuden lisäksi huimat kolme MM-kultaa voittanut Essi Pakarinen on ehdolla Vuoden urheilijaksi.
– Joskus toivoisi suomalaisessa mediassa keilailulle enemmän arvostusta. Tämä on maailmanlaajuinen, vaativa taitolaji, Keilailuliiton Järvilä huomauttaa.
