Elämme nyt aikaa, jolloin itsenäisyytemme merkitys muistuttaa itsestään. Vain muutama viikko sitten näimme suurvaltojen välisen poliittisen pelin Puolan ja Valkovenäjän rajalla.
Myös Ukrainassa konfliktitilanne jatkuu. Venäjä valmistautuu mahdolliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Venäjän presidentti Putin kieltää syytökset, mutta vaatii samaan aikaan konkreettisia sopimuksia Naton kanssa siitä, ettei puolustusliitto laajentaisi läsnäoloaan itään.
Uutistoimisto STT:lle presidentti Niinistö sanoi, ettei Nato-hakemus kuulu kolmannelle osapuolelle. Päätös jäsenyydestä on hakijan ja Naton jäsenmaiden välinen asia.
Presidentti Niinistön toteamus oli tärkeä. Millään muulla valtiovallalla, tai valtiojohtajalla, ei ole oikeutta vaikuttaa Suomen mahdollisiin sopimukseen Naton kanssa.
Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteisiin kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valinnanvaran ylläpitäminen. Tämä käsittää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
Sen yhteensopivuuden myötä, jonka nykyinen Nato-yhteistyö mahdollistaa, varmistetaan, ettei käytännön esteitä mahdolliselle jäsenyydelle muodostu.
Kaiken turbulenssin keskellä olemme myös saaneet aikaa pohtia sitä, mikä on tärkeää.
Monet ihmiset työskentelevät päivittäin pandemian torjunnan kanssa, sairastuneiden hoitamisen kanssa ja huolehtiakseen siitä, että yhteiskuntamme pystyy toimimaan normaalisti.
Hoitotyötä tekevien lisäksi myös sivistyssektorin henkilökunnalla on ollut rankkaa aikaa. Me muut yhteiskunnan jäsenet näemme panoksenne – ja olemme siitä Teille syvästi kiitollisia.
Aiemmassa työelämässäni yritysmaailmassa opin huonompiin aikoihin valmistautumisen tärkeyden silloin, kun menee erityisen hyvin.
Kuluneen viikon aikana eduskunta on käsitellyt ensi vuoden budjettia.
Loppusumma yltää noin 65 miljardiin euroon. Budjetti osoittaa 7 miljardin euron alijäämää. Se tarkoittaa lisää lainanottoa. Valtion velan arvioidaan vuoden 2022 lopussa olevan noin 144 miljardia euroa, mikä on 55 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtion velka on yli kaksinkertaistunut reilun vuosikymmenen aikana ja myös suhteellinen velka on lähes kaksinkertaistunut. Julkisen talouden kestävyyttä täytyy vahvistaa, jotta Suomi on valmis kohtaamaan seuraavan taloudellisen kriisin.
Vaikka elämme levotonta aikaa, saamme katsoa eteenpäin kohti uutta vuotta luottavaisin mielin. Valo palaa. Muutaman kuukauden kuluttua moni asia on voinut muuttua.
Joulu muistuttaa meitä toivosta. Adventtikynttilät ja usko, toivo ja rakkaus -symbolit valaisevat joulukuista pimeyttä ja muistuttavat meitä siitä, miksi vietämme joulua, vapahtajamme Jeesus on syntynyt.
Näillä ajatuksilla toivotan lehden lukijoille rauhallista joulua, rohkeutta ja hyvää mieltä vuoteen 2022!
Peter Östman
KD:n kansanedustaja Luodosta