No niin arvoisat tytöt ja pojat, sekä miehet että naiset. Aivan sukupuolineutraalisti ja heteropohjalta puran tällä paraatipaikalla sisälläni vellovia tunteita nykymenosta. Tämän hetkisen hektisen tiedon mukaan vuoden 2017 alussa opinahjoissa otetaan käyttöön opetushallituksen suositus, joka vapaasti virkamiesjargonista kansantajuiselle kielelle käännettynä tarkoittaa sitä, että pojat eivät ole poikia ja tytöt tyttöjä. Mitä ihmettä? Herättäkää minut!
Uuden linjauksen takana on opetushallitus, joka on julkaissut oppaan, ”Tasa-arvotyö on taitolaji”. Oppaaseen on muun muassa präntätty, että sukupuoli on vain yksi ominaisuus monien ominaisuuksien joukossa. Sen jatkuva mainitseminen antaa lapselle ylikorostuneen käsityksen sukupuolen merkityksestä. Ihollani ovat edelleen näkyvissä näppylät, jotka sinne nousivat lukiessani aiheesta ensimmäisen kerran viikon alussa Hesarin Nyt-liitteen jutusta. Pohdin, että voi hyvää päivää. Eikö niillä opetushallituksessa tosiaankaan ole muuta pähkäiltävää?
Voisiko opetushallitusta syyttää koulukiusaamisesta? Kun asiaa tarkemmin pohtii, niin ei voi. Kansakoulusysteemin kasvatit varmasti muistavat, että välituntien aikana flikat hyppivät ruutua ihan omalla puolella pihaa, kun taas klopit kopittelivat toisaalla. Tuolloiseen aikaan koululaitos kasvatti sukupuolten välistä eroa. Peruskoulu onneksi mullisti kaiken, ja nyt mennään näillä nykyisillä.
Tähän asti tekstiä kirjoittaessani huomaan, että ihollani olleet näppylät ovat kaikonneet. Alan ymmärtää mistä asiassa on kysymys. Onneksi. Opetushallituksen ulostulo oli sen verran järeä, että somekirkujat se ainakin herätti. Herätti se myös ulkoministeri Timo Soinin, joka omassa plokissaan oitis irtisanoutui opetushallituksen linjasta. Oi aikoja, oi tapoja, sihahti Soini.
Tasa-arvoinen opetustyö on terminä jo aikapäiviä sitten kirjattu lakiin. Laki ja siitä annettu asetus edellyttävät, että opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Laki ei ole aina niin kuin sitä luetaan. Ei todellakaan.
Mielet tässä sukupuolikysymyksessä jakaantuvat varmasti ainakin kahteen leiriin. Koulumaailmassa kuohuu muutenkin. Toissa viikolla lahtelaiskoulun oppilas latasi oppitunnilla kuvaamansa videon Youtubeen. Videolla näkyi miten opettajalla kilahti.
Digitalisaation kehittyessä opettajien työ muuttuu sekin yhä läpinäkyvämmäksi. Hyvällä syyllä voidaan kysyä, onko kaikki julkinen sittenkään tarkoitettu julkisesti levitettäväksi?
Uusi vuosi tuo muassaan viralliseen suomen kieleemme tukun uusia sanoja. Hampurilaista saa jatkossa kutsua hamppariksi. Nyksällä tarkoitetaan nykyistä elinkumppania. Aika näyttää ja kohtalo koittaa kuinka nopeasti kielitoimiston sanakirjaansa kelpuuttama jösses otetaan käyttöön. Jösses tarkoittaa huudahdusta vähän niin kuin; johan nyt tai voi että. Mielenkiintoisia ovat myös sanat laastarisuhde ja lapsentahtinen, joka kertoo pikkulapsiperheissä harjoitetusta elämäntavasta pyrittäessä imettämään silloin kun lapsi viestii sitä tarvitsevansa. Laastarisuhde on eron jälkeinen ihmissuhde, jolla yritetään päästä yli vanhasta parisuhteesta.
Maailma muuttuu ja kieli sen mukana. Toivottavasti ihmiset pysyvät mukana.
TEIJO MÄKI