Kesälomilla moni suuntaa risteilemään Itämerelle tai aloittaa juna- tai automatkan Eurooppaan meriteitse. Useat välttävät jo lentämistä sen ilmastohaittojen vuoksi, mutta laivaliikennettäkään ei voida pitää erityisen ekologisena matkustuksen muotona.
Meriteitse kulkee matkustajien lisäksi esimerkiksi valtaosa Suomen ulkomaankaupasta. Laivojen päästöt lämmittävät ilmastoa, saastuttavat ilmaa ja vahingoittavat vesistöjä.
Suurin osa laivoista kulkee edelleen nestemäisillä fossiilisilla polttoaineilla, kertoo erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen Ilmatieteen laitokselta STT:lle.
– Se on se, mistä pitäisi pikkuhiljaa päästä pois, hän sanoo.
Fossiilisella polttoaineella kulkevissa laivoissa esimerkiksi käytetään rikkipesureita savukaasujen puhdistamiseen, mistä syntyvä jätevesi lasketaan mereen. Silloin päästöjä päätyy ilman sijasta vesistöön, joka ei sekään ole otollinen paikka niille.
Yhtenä vaihtoehtona ympäristöystävällisemmälle merenkululle on pidetty nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Sen käyttö tuottaa vähemmän ilmansaasteita, mutta siitä voi syntyä metaanivuotoja ilmakehään. Metaani on yksi merkittävimmistä ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista.
– Se saattaa pahimmassa tapauksessa syödä koko ilmastohyödyn, sanoo Jalkanen LNG:n käytöstä.
– Mutta metaanivuoto on mielestäni pienempi paha kuin se, että työnnetään rikkipesurivesiä mereen.
Hitaus vähentää päästöjä
Avainasemassa vihreämpään merenkulkuun olisivat uudet, synteettisesti tai biopohjaisesti tuotetut polttoaineet. Ongelmana on kuitenkin niiden saatavuus ja korkea hinta.
Laivaliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää myös hidastamalla vauhtia. Aluksen polttoaineenkulutus riippuu paljon siitä, kuinka nopeasti laiva kulkee, Jalkanen kertoo. Erityisesti matkustajaliikenteen aikataulut ovat kuitenkin usein hyvin tiukkoja varsinkin, kun laivaan nouseminen ja siitä poistuminen on yleensä matkustajista mukavinta päiväsaikaan.
Lisäksi ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa aluksen täyttöaste. Vajaalla kapasiteetilla seilaava laiva lisää yksittäisen matkustajan ympäristökuormaa.
Laivaliikenteen olisi Jalkasen mukaan päästävä vaihtamaan fossiiliset polttoaineet synteettisiin mahdollisimman pian. Siirtymä etenee kuitenkin hitaasti ja on kallis.
– Se tulee maksamaan kyllä, mutta jossain vaiheessa se hyppy on tehtävä kumminkin.
Edistystäkin on: esimerkiksi heinäkuusta alkaen Suomen aluevesillä ei enää saa käyttää rikkipesureita, jotka päästävät kaikki jätevedet suoraan mereen. Myös käsitellyn käymäläjäteveden päästäminen mereen kielletään.
Vuonna 2029 kielletään myös jätevesipäästöt niistä pesureista, joiden vesi voidaan joko päästää mereen tai ohjata jätevesitankkeihin. Itämerellä samanlaisia pesurikieltoja suunnittelevat Ruotsi ja Tanska.
Juna on ekologisin
Ympäristöystävällisen matkailijan paras vaihtoehto on sähköistetty juna, kertoo johtava tutkija Emilia Suomalainen Suomen ympäristökeskuksesta STT:lle.
Suomen sijainti ei kuitenkaan tee junamatkailusta ulkomaille helppoa. Etelä-Suomesta lähtijän on matkustettava ensin Tornioon ja Ruotsin läpi, mihin saa helposti uppoamaan vuorokauden tai pari. Laivalla Tukholmaan pääsee yhdessä yössä. Junamatka tulee usein myös selvästi kalliimmaksi kuin laivamatka.
Idän kautta ei enää pääse maateitse Eurooppaan, koska raja on kiinni.
Junamatkailu, vaikkakin ympäristöystävällistä, vie siis aikaa ja rahaa. Suomalaisen mukaan toisiksi parasta matkustusmuotoa on kuitenkin hankala määritellä, koska lento- ja laivaliikenteen päästöjä ei voida aivan yksioikoisesti vertailla.
Virallisia ajantasaisia lukuja ei ole, ja yritysten omat laskutavat vaihtelevat. Päästöt myös vaikuttavat eri tavalla riippuen siitä, kuinka korkealla ne syntyvät. Esimerkiksi lentokoneiden muut päästöt yläilmakehässä voivat moninkertaistaa lentämisen ilmastovaikutukset, Suomalainen kertoo.
– Mutta yleisellä tasolla voisi sanoa, että kovin ekologisia matkustusmuotoja eivät ole tietenkään lentäminen mutta eivät myöskään risteilyt, Suomalainen kertoo.
Päästöjen vertailu riippuu myös paljon laskentatavoista, eli esimerkiksi siitä, miten rahti ja matkustajat huomioidaan.
– Jos laskee kuljetettuja kilogrammoja, niin laiva voittaa, jos se on lastattu täyteen, kertoo Ilmatieteen laitoksen Jalkanen.
Suomalainen myöntää, ettei ympäristöystävälliseen ulkomaanmatkailuun Suomesta tosiaan ole mitään helppoa ratkaisua. Esimerkiksi Helsingistä lähtijä voisi matkustaa ensin junalla Turkuun ja siitä laivalla Tukholmaan, jotta laivamatka lyhenisi hieman. Matkailija voi myös harkita menevänsä yhteen suuntaan junalla ja toiseen lentokoneella, koska sekin on parempi kuin meno-paluu lentäen.
– Yksi ohje on se, että yrittäisi pitää laiva- tai lentomatkan mahdollisimman lyhyenä, Suomalainen sanoo.
