Seinäjoen kaupungin tilinpäätös koronavuodelta 2021 jää 5,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulos oli 4,4 miljoonaa euroa miinuksella myös konsernitasolla.
Jos vertailuun otetaan viimeinen vuosi ennen koronaa, 2019, taloudessa on menty eteenpäin, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Kaupungin verotulokehitys oli koronavuonnakin vahvaa kaikissa veroluokissa, ja asukasmäärä kasvoi prosentin vauhdilla. Valtionosuuksien laskua on korvattu kertaluonteisina avustuksina, mutta merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2020.
Kiiskilän mukaan tilinpäätös on kohtalainen ja sisältää kasvun ainekset. Mutta samalla hän harmittelee itsekriittisesti sitä, ettei vahvaa tulopohjaa ole pystytty hyödyntämään riittävästi.
– Jossakin määrin tämä on jonkinlainen torjuntavoitto, mutta tyytyväisyyteen meillä ei ole varaa. Näin kovilla verotuloilla olisi pystyttävä tekemään parempaa tulosta.
Investointeja kouluihin ja päiväkotiin
Koko kaupunkikonserni investoi viime vuonna 71,5 miljoonalla, josta kaupungin osuus oli puolet. Kahdeksan miljoonaa euroa kului yhdyskuntatekniikkaan.
Kaupungin näkyvimpiä rakennuskohteita olivat Kertunlaakson koulu, Päiväkoti Tähti Eskoossa ja Yhteiskoulun Syke-liikuntahalli. Pitkään kestäneet Aalto-keskuksen julkisivuremontit saatiin valmiiksi. Asemanseudun ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitetaan tänä vuonna.
Kaupunkikonsernissa vahvin investoija oli Seinäjoen Energia Oy, joka panostaa uusiutuvaan energiantuotantoon. Energiayhtiö myös tuloutti omistajalleen viime vuonna kahdeksan miljoonaa euroa.
Vaikka tulopohjaa on ennätyksellisen paljon, kasvukaupungin velkamäärä kasvoi taas.
Koko konsernilla on velkaa 641,6 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on 251,8 miljoonaa. Se on asukasta kohti 5433 euroa, mikä on selvästi yli Suomen kuntien keskiarvon.
Vaikka alijäämä syö taseeseen kertynyttä ylijäämää, puskuria on edelleen kaupungilla yli 20 miljoonaa euroa ja koko konsernilla yli 110 miljoonaa euroa.
Itäsen mukaan kaupunki on taloudessaan oikealla tiellä. Kasvu tuo hänen mielestään selkeästi vipuvartta toimintaan.
Toimintakate sitkeästi liian korkea
Vuosikatetta ei saatu viime vuonna nostettua strategian tavoitteeseen 30 miljoonaan euroon eikä edes talousarvioon kirjattun 23 miljoonaan.
Se oli viime vuonna 17,5 miljoonaa euroa, mikä ei riittänyt kaikkien investointien rahoittamiseen, vaan velkaantuminen lisääntyi. Suuntaa oli pystytty jo hetkeksi kääntämään vuonna 2020.
Entinen terveyskeskus Huhtalantie 10:ssä kirjattiin miljoonalla kokonaan alas taseesta.
Myöskään kaupungin toimintakuluja ei ole saatu kuriin. Toimintakatteen keskimääräinen kasvu on ollut vuosina 2019–21 3,6 prosenttia, kun tavoitteena on pysyä kestävässä kahden prosentin kasvussa. Yksi prosenttiyksikkö merkitsee euroissa viittä miljoonaa.
Rahoitusjohtaja Mika Itäsen mukaan toimintakate on hyvä mittari kaupungin taloudesta. Kun kaupungin tulos putosi vuonna 2019 peräti 22 miljoonaa euroa miinukselle, toimintakatekin kasvoi yli kahdeksan prosenttia.
– Silloin puhuttiin, että toimintakate täytyy saada kahden prosentin pintaan. Olemme nyt puolittaneet kasvun, mutta se pitäisi tehdä vielä toisen kerran, vasta silloin päästäisiin plussalle. Kaipaamme nyt rohkeaa uudistamista.
Kiinteistöjen myynti kiikarissa
Kiiskilä ei selittele selvää tulosta, mutta nostaa esiin pitkän ajan vertailukaupunkien tai koko maan C2-kaupunkien luvut.
Monilla kaupungeilla reippaan ylijäämäisen tuloksen takana ovat nimittäin kiinteistömassojen myynnit, joita ilman tulos olisi ollut miinusmerkkinen.
– On tärkeää huomata, ettei meidän tuloksemme sisällä mitään kertaluonteisia myyntejä viime tilinpäätöskaudelta.
Kaupunki aikoo Kiiskilän mukaan keventää tasettaan omaisuutensa myynnillä jo tänä vuonna. Valmisteilla on luettelo sote- ja pelastusalan kiinteistöistä, jotka on tarkoitus realisoida, koska palvelut siirtyvät kaupungilta hyvinvointialueelle.
– Niitä voivat olla vaikka palvelukeskus Aallokko, paloasemat, terveysasemat, palvelutalot ja niin edelleen.
Tavoitteena on talouden vahvistaminen, mutta on myös raivattava taseeseen tilaa kasvukaupungin muulle rakentamiselle. Jonkinlaisia kauppoja on tulossa Kiiskilän mukaan jo tänä vuonna.
Kaupungin työllisyys- ja työttömyysluvut ovat rohkaisevia, mutta lukuja synkentää kasvava pitkäaikaistyöttömyys. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat edelleen isot, yli neljä miljoonaa euroa, vaikka työllisyyskehitys on hyvä.
Seinäjoen taloudenpitoa vaikeuttivat edelleen sote-palvelujen tarpeiden ja kustannusten kasvu sekä koronan aiheuttamat lisäkustannukset. Sote-palveluissa menot olivat 21 miljoonaa euroa isommat kuin edellisenä vuonna.
Maanmyyntitulot olivat lähes seitsemän miljoonaa euroa, mikä lähentelee jo vuoden 2018 vilkkaan rakentamisen 7,5 miljoonan euron ennätystasoa. Se luo Kiiskilän mukaan isoja odotuksia lähivuosien kasvulle.
