”Jos meitä ei olisi, koko sai­raa­la py­säh­tyi­si” – Vä­li­ne­huol­ta­jan työ on nä­ky­mä­tön­tä, mutta se takaa osal­taan po­ti­las­tur­val­li­suu­den

Likaisimmat instrumentit, esimerkiksi veriset ja muut ihmisen eritteillä likaantuneet välineet pestään Vaasan keskussairaalan välinehuollossa ensin käsin ja sitten vasta koneessa. Pesualtaan telineissä on muun muassa monenlaisia harjoja ja pesuaineita erilaisten välineiden puhdistukseen. – Välinehuoltajan pitää tietää, millä aineella mitäkin välinettä voi puhdistaa, ja kuinka kutakin kemikaalia varten tulee suojautua, sanoo välinehuoltaja Riikka Frusti.

Kuva: Anne Laurila

Kuvittele tilanne Vaasan keskussairaalan leikkaussalissa: Sinulta poistetaan vatsasta umpisuoli samoilla välineillä, joilla toinen lääkäri on hetkeä aiemmin leikannut toiselta potilaalta peräsuolisyövän, eikä välineitä ole puhdistettu välillä. Yök.

Tai hammaslääkäri tekee sinulle hammastarkastuksen ja työntää suuhusi samoja instrumentteja, joilla hän on juuri puhdistanut edellisen potilaan suusta hammasmätää. Yök, yök!

Tällaista ei onneksi tapahdu Suomen terveydenhuollossa.

Meillä työskentelee nimittäin tärkeitä ammattilaisia: ammattitutkinnon suorittaneita välinehuoltajia.

Heidän työnsä on potilaalle näkymätöntä, mutta se takaa potilas- ja asiakasturvallisuuden.

Leikkaussalista on tullut hissillä välinehuoltoon korillinen likaisia instrumentteja. Verisiä saksia ja muita instrumentteja on käytetty mahalaukun ohitusleikkauksessa.

Kuva: Anne Laurila

Tarkkaa vuorotyötä

Vaasan keskussairaalan kellarikerroksessa, monen mutkan ja oven takana ovat välinehuollon tilat. Tilat ovat potilaille ja asiakkaille piilossa, aivan niin kuin on välinehuoltajien työkin.

Harva tulee ajatelleeksi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle mennessään, että joku on desinfioinut ja steriloinut kaikki ne pihdit, sakset, atulat ja muut välineet, joita käytetään toimenpiteissä.

Pohjanmaan hyvinvointialueen välinehuollossa Vaasan keskussairaalan neljässä eri työpisteessä työskentelee 25 henkilöä, Tammikaivon toimipisteessä 6 henkilöä ja Mustasaaressa 2.

Koska potilaita hoidetaan sairaalassa ympäri vuorokauden, välinehuoltajat tekevät vuorotyötä.

Työ on tarkkaa. Kaikki lika ei ole näkyvää, mutta silti se on saatava poistettua käytetyistä välineistä.

– Tärkein tehtävämme on torjua infektioita, etteivät sairaalabakteerit, hepatiitit ja muut mikrobit pääse leviämään ihmisestä toiseen instrumenttien välityksellä, tiivistää välinehuoltaja Riikka Frusti.

Välinehuoltaja Riikka Frusti pesee ja desinfioi kätensä useita kymmeniä kertoja työpäivän aikana. Hyvä hygienia ja suojavaatteet kuuluvat oleellisesti välinehuoltajan työhön.

Kuva: Anne Laurila

Hentoisista järeisiin

Lähetit kuljettavat välinehuoltoon instrumentteja ympäri sairaalaa eri osastoilta ja poliklinikoilta. Leikkaussaleista välineitä tulee hissillä keskusvälinehuoltoon. Puhdistettavia välineitä tulee myös hammashoitoloista eri puolilta kaupunkia.

Lääketieteessä ja instrumenteissa kehitys kulkee koko ajan eteenpäin.

– Osastoilla, poliklinikoilla ja leikkaussaleissa tilataan itse ne instrumentit, joita he tarvitsevat. Meille saattaa tulla vastaan välineitä, joita emme ole ennen nähneet. Siinä oppii aina uutta, sanoo Frusti.

Jos välinehuoltoon tulevat instrumentit eivät ole silminnähden likaisia, tai kun ne on puhdistettu käsin, ne laitetaan desinfioivaan instumenttipesukoneeseen. On hyvin tarkkaa, miten välineet asetellaan. Isompi väline ei saa peittää pienempää, jotta varmasti jokainen väline tulee desinfioitua. Desinfioinnin jälkeen välineet kuivuvat nopeasti lämpimissä kuivauskaapeissa.

Kuva: Anne Laurila

Osa puhdistettavista välineistä on pieniä ja hentoisia, osa suuria ja järeitä. Loput ovat siltä väliltä.

– Pienimpiä instrumentteja ovat varmaankin silmäpoliklinikan käyttämät välineet. Isoimmat esineet tulevat ortopedian leikkaussaleista, esimerkiksi vasarat, taltat ja haavanlevittimet.

Kun välineet on pesty, desinfioitu ja kuivattu, jokainen instrumentti tarkistetaan silmämääräisesti yksitellen käsityönä. Tämä on tarkkuutta vaativa ja aikaa vievä työvaihe. Myös välineen toimivuus varmistetaan. – Esimerkiksi, että pihtien kärjet menevät tasaisesti vastakkain eikä vinoon, tai että sakset toimivat kitkatta. Tarvittaessa instrumentit öljytään, jotta ne pysyvät toimintakunnossa, sanoo Riikka Frusti, joka tutkii ortopedisessa leikkauksessa käytettyä vasaraa.

Kuva: Anne Laurila

Neljän tunnin puhdistusprosessi

Vaasan ja Mustasaaren välinehuollon toimipisteissä virtaa yhdessä vuorokaudessa yhteensä kymmeniätuhansia esineitä läpi välinehuoltajien käsien.

Yksi instrumentti viettää välinehuollossa noin 4 tuntia. Niin kauan kestää puhdistaa, desinfioida, kuivata, tarkastaa ja steriloida se.

– Lähetit tuovat meille aamulla välineitä puhdistettavaksi. Iltapäivällä he tuovat vielä lisää ja vievät desinfioituja ja steriloituja välineitä sinne, missä niitä tarvitaan, Frusti sanoo.

Kun välineet on tutkittu käsin silmämääräisesti, osa niistä pakataan sterilointipusseihin, osa steriloidaan sellaisenaan. Sterilointi tapahtuu laitteessa nimeltä autoklaavi. Se on höyryllä toimiva painelaite, joka steriloi välineet eli tappaa niistä kaikki mikrobit 121 tai 134 Celsius-asteessa. Sinetöidyt sterilointipussit laajenevat autoklaavissa, minkä vuoksi instrumentit on tarkasti aseteltava koreihin. Etualan korissa autoklaaviin pääsyä odottavat hammashoitolasta tulleet, desinfioidut instrumentit. Autoklaavista tullessaan välineet ovat valmiita lähtemään takaisin osastoille, poliklinikoille ja muihin yksiköihin tilausten mukaan.

Kuva: Anne Laurila

Hygienia on kaiken A ja O

Hygienia ja suojainten käyttö on tärkeää välinehuoltajan työssä, jotta bakteerit eivät välity käsiteltävistä instrumenteista.

Suojainten käyttö on tärkeää myös siksi, että välineitä puhdistettaessa käytetään erilaisia pesuaineita ja muita liuottimia.

Seinäjoella Sedussa välinehuoltajaksi opiskellut Frusti nauttii työstään, eikä löydä siitä mitään pahaa sanottavaa.

– Parasta on työn monipuolisuus. Ja tämä työ on tärkeää, potilasturvallisuuden vuoksi tätä tehdään. Jos meitä välinehuoltajia ei olisi, sairaalan työt pysähtyisivät siihen paikkaan.

Näkymättömän työn tekijät -juttusarjan

1. osa Vaasan kirjaston kirjojen korjaajasta julkaistiin Vaasa-lehdessä 11.9.2024 ja

2. osa VPS:n ottelujen kuuluttajasta julkaistiin 2.10.2024.

Sairaanhoitaja asettelee leikkaussalissa valmiiksi välinehuollosta tulleita, silmäleikkauksessa tarvittavia välineitä.

Kuva: Pohjanmaan hyvinvointialue