Keskimatkojen juoksija Joonas Rinne pyyhkäisi tiistaina tieltään vuosikymmeniä kummitelleen 1 500 metrin Suomen ennätyksen. Rinne sijoittui Paavo Nurmen kisojen vauhdikkaassa kilpailussa kahdeksanneksi ajalla 3.35,20, jolla hän viilasi reilun sekunnin vanhasta ennätyksestä.
Pekka Vasala juoksi Münchenin 1972 olympialaisissa voittoon SE-ajalla 3.36,33. Antti Loikkanen sivusi tulosta käsiajanotolla kesällä 1980.
– Nyt on maailma auki, Rinne kuvasi päällimmäisiä tunnelmiaan ennätysjuoksun jälkeen.
– Suomen ennätys oli meille (nykyjuoksijoille) vanha haamuraja, jota on jahdattu pitkään. Nyt, kun se on selätetty, voimme alkaa tavoitella kansainvälistä huippua.
Turun kisojen järjestäjät voivat onnitella itseään täydellisesti rakennetusta ennätysjuoksusta. Irlannin Cathal Doyle juoksi tasaisen kilpailun voittoon ajalla 3.34,09, ja viisi ensimmäistä kilpailijaa pääsi alle 3.35:n.
Rinne pitäytyi ennakkosuunnitelmassaan ja onnistui.
– Mentiin kovaa, ja minulle oli tärkeintä saada juoksussa rauha. Alussa se löytyi porukan perältä, Rinne kertoi.
Ennätysmahdollisuus valkeni Rinteelle, kun hän näki kierros ennen maalia kellon pyörähtävän 2.40:ssä.
– Jalat tuntuivat siinä vaiheessa todella tuoreilta. Sain loppuvahvan juoksun, Rinne jatkoi.
Tavoitteena olympiapaikka
Rinne ei selviytynyt viime viikolla päättyneisiin Rooman Euroopan mestaruuskilpailuihin.
– En ollut oikeastaan pettynyt Rooman kisojen takia. Minulla oli ennemminkin järjestelmän uhri -fiilis, kun 1 500 metrille otettiin niin vähän juoksijoita, Rinne kertoi.
Rinteellä on paremmat mahdollisuudet Pariisin olympialaisiin, mutta hän tarvitsee edelleen hyviä rankingpisteitä Paavo Nurmen kisojen tuloksen jatkoksi.
Pariisin olympialaisissa 1 500 metrille otetaan 45 juoksijaa. Viime viikon päivitysten jäljiltä Rinne on rankingissa sijalla 53.
– Jokainen piste on nyt tärkeä, Rinne totesi.
– Kuntoa on ajoitettu näihin kilpailuihin. Tähän kilpailuun, Kuortaneelle (22. kesäkuuta) ja Kalevan kisoihin (26.–30. kesäkuuta). Ja uskon, että minulla on tästä ajasta vielä vara parantaa.
Ella Junnila hyppäsi korkeushypyn ennätyksen
Korkeushyppääjä Ella Junnila karisti nopeasti jäsenistään Rooman EM-kisojen rasitukset. Junnila sijoittui EM-finaalissa 9. kesäkuuta viidenneksi tuloksella 193, mutta paransi siitä tulokseen 197 tiistaina Paavo Nurmen kisoissa.
Junnila kohensi tuloksella sentin reilun kolmen vuoden ikäistä Suomen ennätystään, ja samalla ylittyi Pariisin olympialaisten tulosraja.
Junnila lämpeni Turun hienosti kannustaneen yleisön edessä ennätysvireeseen yhdeksännellä hypyllään.
– Kehossa tuntui verryttelyssä ja ennen kisaa, että viikko sitten on hypätty ja palautuminen on kesken. Mutta otin kisan hyppy kerrallaan, Junnila kertoi iloisin ilmein.
– Ja Turussa on ihana hypätä. Olen aina tykännyt, satoi tai paistoi.
Junnila sai vauhdinjuoksuunsa lisäpuhtia, kun rima ripustettiin ensin 194:ään ja seuraavaksi ennätyskorkeuteen.
– Perusharjoitteluuni kuuluu 15–20 hyppyä. Sitä on harjoiteltu sillä ajatuksella, että pystyn 15 hyppyyn kisassa. Sillä pääsee jo aika korkealle. Ja lajiosaamiseen kuuluu, että pystyy puristamaan viimeiset hypyt vähän kuluneillakin jaloilla, Junnila jatkoi.
– Tänään ne kaikki hypyt tarvittiin, että sain homman rullaamaan.
Katse kahdessa metrissä
Junnila aloitti kauden hieman epätasaisesti, mutta hän tunsi koko ajan kilpailuissaan lupauksia paremmasta. Vauhdin ja hypyn rytmitys alkoi toimia EM-kisoissa, kun hän ylitti karsinnassa 192 ja loppukilpailussa 193.
– Olen tyytyväinen, kun vauhti kulkee nyt tosi hyvin, vaikka jaloissa olisi millainen fiilis, Junnila iloitsi Turussa.
– Eikä ole itsestään selvää, että hyppy tuntuu näin helpolta ja luonnolliselta. Tänään halusin nauttia siitä. Oli kivaa.
Kilpailun päätteeksi Junnila teki vielä kolme kelpo yritystä korkeudesta 200. Myös niistä jäi hänelle hyvä tunne.
– Korkeus on sellainen laji, että ennen hyppyä pitää tietää, että yli menee. Nyt minulla oli myös kahdessa metrissä fiilis, että tuosta tällätään yli, Junnila kertasi kilpailun viime vaiheita.
– Ei mennyt. Mutta uskon, että menee vielä.
Puolentoista viikon harjoitusjakso
Valmentaja Tuomas Sallinen on suunnitellut Junnilan kuntohuipun kauden päätavoitteeseen eli Pariisin olympialaisiin.
– Niin valmentaja on minulle kertonut, Junnila naurahti.
Turun kisojen jälkeen Junnila jää puolentoista viikon kilpailutauolle ja keskittyy harjoitteluun.
Olympiakunnon virittely alkaa sen jälkeen, kun harjoittelu aletaan keventää kohti Pariisin kisoja.
Korkeushypyn karsinta on olympialaisten ohjelmassa 2. elokuuta. Loppukilpailu hypätään 4. elokuuta.
Junnila hyppäsi aiemman Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 Puolan Torunissa, kun hänet palkittiin EM-hallikisojen pronssimitalilla.
Kosonen moukaroi toiseksi
Rooman EM-kilpailuissa neljänneksi sijoittunut Silja Kosonen moukaroi Turun illassa kilpailun toiseksi tuloksella 71,67. Paavo Nurmen kisojen moukarikilpailun voitti Kanadan Camryn Rogers tuloksella 73,36.
Suomen ennätystä hallussaan pitävä Krista Tervo ei saanut tulosta kirjattua, ja hänen kilpailunsa päättyi kolmeen heittoon. Suvi Koskinen heitti 67,31 metriin.
Määttänen toinen 800 metrillä
Eveliina Määttänen lähti rohkeasti vetämään pääjoukkoa Paavo Nurmen kisojen 800 metrillä, mutta joutui loppusuoralla päästämään Slovakian Gabriela Gajanovan edelleen. Gajanova alitti ainoana kahden minuutin rajan ajalla 1.59,57, ja Määttänen kiristi toiseksi ajalla 2.00,30.
Sara Lappalainen juoksi kuudenneksi kauden parhaallaan 2.00,83.
– Eipä mennyt suunnitelmien mukaan. Porukka ei lähtenyt jäniksen perään, vaikka 57 sekunnin kierrosvauhtia oli toivottu. Lähdin sitten vetämään pääjoukkoa, koska halusin juosta kovaa, Määttänen kertaili juoksun kulkua.
– Sain kuitenkin kovia päänahkoja, ja onhan kakkossija arvokas kovassa kansainvälisessä porukassa. Vauhdinjako ei ollut mitenkään nappisuoritus, mutta kaikenlaisiin vauhteihin on kahdella ratakierroksella varauduttava, Määttänen jatkoi.
– Hyvää juoksussa oli rentous, ja jaksoin hyvin puristaa loppuun asti, Määttänen summasi.
Määttäsen ennätys on Tukholmassa kesäkuun alussa juostu 1.59,59. Aika uupuu kahdeksantoista sekunnin sadasosaa Lappalaisen Suomen ennätyksestä.