Maarianhaminan pittoreski merikortteli kylpee loppukesän auringonpaisteessa. Punamultaisten venevajojen ja ranta-aittojen värittämällä historiallisella satama-alueella on rakennettu vuosien saatossa puulaivoja, joita voi vielä nykyäänkin ihailla.
Näihin maisemiin Paraisilta kotoisin oleva maanpuolustusaktiivi Jonas Back vuosia sitten ihastui.
Nyt Back katselee Slemmernin lahdelle synkkänä.
– Pietarin ja Kaliningradin välillä liikennöi päivittäin vaikka kuinka monia lentokoneita. Joku konehan voi joutua tekemään "hätälaskun" Maarianhaminaan, ja suunnitelma voisi pitää sisällään venäläisiä erikoisjoukkoja, Back sanoo.
Tämä saattaisi Backin kauhukuvassa johtaa Butshan verilöylyn kaltaiseen hyökkäykseen, jos vahvistukset saapuvat mantereelta liian hitaasti. Butshan verilöylyllä viitataan Venäjän hyökkäyssodan alussa tappamiin siviileihin ukrainalaisessa Butshan kaupungissa lähellä maan pääkaupunkia Kiovaa.
Butshasta löydettiin vuonna 2022 venäläismiehityksen jäljiltä paikallisviranomaisten mukaan yli 450 ruumista, joista runsaat 400 oli kuollut väkivaltaisesti. Silminnäkijöiden ja muun todistusaineiston mukaan joukkosurman toteuttivat kiistatta Venäjän joukot.
Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa onkin saanut ahvenanmaalaiset pohtimaan saarensa puolustusta uudelleen.
Kaksi vuotta sitten Back tarttui toimeen. Hänen aloitteestaan Ahvenanmaalle perustettiin reserviläisyhdistys, Ålands Reservister rf.
Nyt maanpuolustusaktiivi haluaisi, että saarimaakunta saisi myös oman maakuntakomppanian.
Keskustelu liian mustavalkoista
Jonas Backia turhauttaa Ahvenanmaan demilitarisaatiosta käytävä keskustelu.
– Me syytämme demilitarisaatiota siitä, että sen vuoksi emme voi tehdä mitään, Back sanoo.
Ahvenanmaan demilitarisaatio tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei lähtökohtaisesti ole sallittua, eikä siellä näin ollen ole varuskuntaa. Ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti Uudenmaan prikaatissa.
Backin toteaa nykyisen keskustelun olevan liian mustavalkoista.
– Joko ajatellaan, että ei voida tehdä mitään, koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu. Tai sitten vaaditaan demilitarisaation purkamista.
Backin mielestä liian usein todetaan, että joku asia on ehkä kiellettyä demilitarisaation takia.
– Sen sijaan meidän pitäisi ajatella, että se on ehkä sallittua. Meidän pitäisi keskustella siitä, mitä me voimme tehdä, vaikka Ahvenanmaa on demilitarisoitu.
Demilitarisaation purkaminen taas olisi Backin mukaan niin monimutkainen prosessi, että se kestäisi vuosia.
Maakuntakomppania demilitarisaatiosta huolimatta
Maakuntakomppaniaa tarvittaisiin Backin mielestä nyt heti.
Maakuntajoukot ja niistä koostuvat maakuntakomppaniat ovat Puolustusvoimien virallinen sodanajan joukko, joka koostuu aktiivisista, vapaaehtoisesti tehtävään hakeutuneista reserviläisistä. Maakuntakomppaniat ovat osa paikallispuolustuspataljoonia, joita on Suomessa useita.
Back ajattelee, että Ahvenanmaalla voisi olla oma maakuntakomppania, demilitarisaatiosta huolimatta.
– Uskon, että maakuntakomppanian perustaminen voi olla nopeaa, kunhan vain oikeat ihmiset kiinnostuvat tästä asiasta.
Backin mielestä olisi tärkeää, että Ahvenanmaan puolustuksesta vastaisivat maakunnan ympäristön ja maaston tuntevat joukot.
– Nyt on satoja ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoisesta puolustustyöstä, ja mielestäni pitäisi olla itsestään selvää, että meidän pitäisi tarkastella, että mitä täällä voidaan tehdä tällä hetkellä.
Back näkee yhtenä vaihtoehtona sen, että komppania kuuluisi Ahvenanmaan merivartioaseman alaisuuteen. Merivartioasema kuuluu Länsi-Suomen merivartiostoon ja näin ollen Rajavartiolaitokseen, joka taas on rauhan aikana sisäministeriön alaisuudessa.
– Tällöin voisimme ehkä järjestää harjoituksia täällä Ahvenanmaalla. Mutta jos se ei ole mahdollista, silloin Ahvenanmaalta mentäisiin kenties juuri Uudenmaan prikaatiin tai Pansioon harjoituksiin. Parasta tietysti olisi, jos voisimme järjestää kaiken (toiminnan) Ahvenanmaalla.
Toinen Backin mainitsema syy sille, että Ahvenanmaalle tarvittaisiin oma maakuntakomppania, liittyy kielimuuriin.
– Dragsvikin maakuntakomppaniassa pidettäviä harjoituksia ja koulutuksia ei järjestetä ruotsiksi samaan tapaan kuin varusmiespalvelus järjestetään, Back harmittelee.
MPK:n kursseille tunkua
Reserviläisyhdistys pystyttiin perustamaan Ahvenanmaalle yhdistymisvapauden ansiosta kaksi vuotta sitten. Backin mukaan yhdistyksen toiminta on toistaiseksi ollut vaatimatonta.
– Meillä on jonkin verran sisäistä koulutusta, esimerkiksi taistelulääketieteen kursseja ja marssitoimintaa. Meillä on ollut myös lennokkikoulutusta. Jotkut ampuvat SRA:ta.
Sovellettu reserviläisammunta (SRA) tarkoittaa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenille tarkoitettua toiminnallista ja turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa sekä aseiden käyttöä kehittävää ja mittaavaa urheiluammuntaa.
Ahvenanmaalla ei kuitenkaan ole juuri mitään sotilaskoulutuksiin tarvittavaa infrastruktuuria, kuten ampumaratoja. Ahvenanmaan reserviläiset ovatkin käyneet Manner-Suomessa Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) järjestämillä kursseilla.
Back kertoo, että reserviläisistä yli 150 on ollut Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) järjestämillä puolustuskursseilla Säkylässä ja Niinisalossa.
Halu osallistua MPK:n ahvenanmaalaisille järjestämille kursseille kertoo Backin mukaan kasvaneesta puolustustahdosta.
– Kun nyt tulevan MPK:n kurssin ilmoittautuminen alkoi (ahvenanmaalaisille), kurssi täyttyi 36 tunnissa.
Back on sitä mieltä, että Ahvenanmaalle pitäisi perustaa oma yhdistys, joka vastaisi MPK:n koulutuksia vastaavien koulutusten järjestämisestä.
"Ystävistäni neljä harkinnut armeijaan lähtemistä"
Back kertoo, että ajatus omasta maakuntakomppaniasta on saanut maakunnassa hyväksyvän vastaanoton.
Myös STT:n haastattelemat ahvenanmaalaiset vaikuttavat suhtautuvan maakuntakomppanian perustamiseen positiivisesti.
– Olen sitä mieltä, että Suomen armeijan pitäisi järjestää täällä jonkinlaisia harjoituksia edes joskus, jotta he tietäisivät enemmän siitä, miltä maasto täällä näyttää, sanoi 17-vuotias ahvenanmaalainen, bussia odottava Lucas.
Kysymykseen siitä, voisiko Lucas itse kuvitella lähtevänsä mukaan Backin kaavailemaan maakuntakomppaniaan, hän vastaa ”ehdottomasti kyllä”.
Lucas kertoo myös ilmoittautuneensa vapaaehtoisena asepalvelukseen Uudenmaan prikaatiin. Eikä hän ole ainut.
– En tiedä, olisivatko he sitä mieltä, että Ahvenanmaalla pitäisi olla jonkinlainen (maakunta)komppania, mutta ystävistäni neljä on myös harkinnut armeijaan lähtemistä. Siitä on tullut entistä yleisempää.
Pysäkillä odottava, vain keskimmäisellä nimellään esittäytyvä Mona on samaa mieltä Lucasin kanssa.
– Miksi ei tehdä jonkinlaista armeijaa tänne (Ahvenanmaalle)? Mona ihmettelee, vaikka toteaakin olevansa tietoinen, että demilitarisaatio kieltäisi tämän.
Lucas ja Mona eivät halua kertoa sukunimeään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.
Rajavartiolaitokselta jyrkkä ei
STT kysyi myös Rajavartiolaitokselta, mitä he ajattelevat Backin ehdotuksesta.
– Tämähän koskee maanpuolustuksen järjestelyitä, mikä on Puolustusvoimien vastuulla oleva asia. Rajavartiolaitos ei ohjaa maakuntakomppanioita missään päin Suomea, sanoo Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin STT:lle.
Iljin painottaa, että Ahvenanmaa on demilitarisoitua aluetta.
– Lain mukaanhan Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuudesta ja osallistuu meriturvallisuuden ylläpitämiseen, olemme myös osa Suomen puolustusjärjestelmää. Mutta demilitarisoinnin vuoksi Ahvenanmaalla me emme voi maanpuolustustehtävään varautua. Toimimme lain ja demilitarisoinnin puitteissa.
Iljinin mukaan maanpuolustukselliset asiat eivät siis tule Ahvenanmaalla rauhan aikana kysymykseen.
Back itse ei vielä ole ollut yhteydessä viranomaistahoihin.
– Yritän tavata ihmisiä ja ottaa yhteyttä kaikkiin, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita tarkastelemaan näitä asioita. Tämä ei tietenkään ole helppo prosessi.
Back toivoo, että viranomaiset ja poliittiset päättäjät ottaisivat Ahvenanmaan puolustuksen modernisoimisen asiakseen.
– Nyt kun ahvenanmaalaiset ovat itse kiinnostuneita (kehittämään puolustustaan), pitäisi viranomaisten vastata tähän ja tehdä tarvittavat muutokset, jotta meillä on tulevaisuudessa riittävät valmiudet ja koulutustaso. Minä olen vain amatööri, voin vain arvailla, mitä nyt pitäisi tehdä.
