Suomi.fi-sivustolla avattiin maanantaina laaja kansalaisille suunnattu verkko-opas, johon on koottu ennen hajallaan ollut tieto kriisiin varautumisesta.
Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot, pitkät häiriöt internetin ja pankkipalveluiden toiminnassa, myrskyn kaltaiset luonnonilmiöt sekä pitkäkestoisemmat kriisit kuten pandemia, sotilaallinen konflikti tai terrorismitilanne.
”Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme”, sivustolla kerrotaan.
Taustalla on siis ajatus siitä, että ihmiset kykenisivät toimimaan omin päin. Mikäli jotain isoa Suomessa sattuisi, viranomaisilla riittäisi varmasti haipakkaa ilmankin, että kansalaisia täytyisi käydä erikseen auttamassa.
Sisäministeriön ylläpitämällä sivustolla jaetaan monia vinkkejä poikkeusoloissa toimimiseen.
Pelit, kirjat, askartelut ja käsityöt mainitaan hyvinä apukeinoina osiossa, joka keskittyy henkiseen jaksamiseen kriisitilanteessa.
Myrskyihin varautumisessa kansalaisia neuvotaan näin: ”Pidä yllä kolmen päivän kotivaraa ruuasta, jottei siksi tarvitse lähteä liikenteeseen.”
Kotiin olisi hyvä jemmata myös 72 tunnin käteisvara. On vaikeampi sanoa, mikä kellekin on sopiva summa. Veikkaisin, että jos pistää 40–80 euroa sivuun per asukas, pärjää kolme päivää komeasti. Vielä parempi, jos rahat säilöö pieninä seteleinä, osan jopa kolikkoina.
Sisäministeriöstä arvioidaan, että suomalaisten varautumisen taso on hieman notkahtanut kahden vuoden takaisesta. Heikoin varautumisen taso on nuorilla kaupunkilaismiehillä. Maaseudulla varaudutaan paremmin, varsinkin vanhemmissa ikäluokissa. Se tuskin on kellekään uutinen.
Eroja havaittiin myös sukupuolten välillä. Yllättävän tilanteen tullen miehet luottavat naisia enemmän osaamiseensa eli siihen sisäiseen indianajonesiin.
Sen sijaan naisilla on paremmat kotivarataidot. Uskon sen. Usein naiset tuntevat kotinsa ja perheensä miehiä paremmin. Naiset myös osaavat ennakoida enemmän.
Sisäministeriön mukaan nyt tehty ulostulo ei tarkoita, että kriisien puhkeaminen olisi aiempaa todennäköisempää. Sen sijaan esitettiin, että varautuminen on tärkeä kansalaistaito, samaan tapaan kuin lukeminen ja laskeminen.
Kääk. Osaan lukea hyvin ja laskeakin vähän, mutta varautumisessa saattaisin jäädä luokalle. Lupaan petrata.