Harva keskusteluissa olevista Seinäjoen keskustan kehittämiseen liittyvistä teemoista on uusia.
Tälläkin hetkellä visioissa oleva koko Seinäjoen kattava kauppakeskus -ajatus oli ensimmäisen kerran esillä vuoden 1988 Eparin uutisessa: ”Seinäjoen keskusta voisi olla iso tavaratalo”. Siinä silloinen kaupunginarkkitehti ideoi kaupungin keskustaa, jota ei tehtäisi autojen ehdoilla, vaan se olisi yksi iso kauppiastavaratalo. Samaisena vuonna esillä oli myös kävelypainotteisemman keskustan rakentaminen. Neljästä esillä olleesta suunnitelmasta valittiin kaikkein maltillisin versio. Jos kattavin versio olisi toteutunut, Kalevankatu olisi nyt koko mitaltaan kävelykatuna.
Pultrantien ylikulkusilta on ollut kestoaiheita Eparissa vuosikymmeniä. Ensimmäinen silmiini osunut uutinen on 50-luvun alkupuoliskolta.
Asia on kaupunkilaisille merkittävä, koska junarata halkaisee kaupungin kahtia ja hankaloittaa merkittävästi kevyttä liikennettä. Ylikulkusillan välittömällä vaikutustalueella Pohjan ja Hyllykallion alueilla asuu 7 000 henkeä. Keskustassa ja sen läheisyydessä noin 6 000 henkeä.
Ylikulkusilta, tai toteutuessaan todennäköisemmin alikulku, on tällä hetkellä osa laajempaa asemanseudun kehittämissuunnitelmaa.
Osana suunnitelua toteutettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka parhaimmisto esiteltiin viime perjantaina. Kilpailutöihin voi tutustua Seinäjoen rautatieaseman aulassa tammikuun 10. päivään saakka. Suunnitelmien pohjalta lähdetään tekemään alueen kaavoitusta ensi vuoden alkupuoliskolla.
Tulevaisuuden asemanseutu voi olla täynnä uutta toimintaa. Tällä hetkellä kartoitetaan muun muassa sitä, mitä kaikkea vajaakäytöllä olevat maa-alueet ja asiakasvirrat mahdollistavat liiketoimintojen näkökulmasta. Ensi vuonna järjestetään ideakilpailu, jonka tavoitteena on piloitoida erilaisia aktiviteettejä ja liiketoimintoja alueelle.
Pitkissä kantuumissa olleessa projektissa on lisäksi nyt mukana myös suurimmat maanomistajat, VR ja Liikennevirasto, joka nostaa hankkeen toteutumisprosenttia. Paikallisia lausuntoja ei tarvitsekaan enää kysyä, sillä nehän ovatkin olleet valmiina jo 62 vuotta (”Pultran ylikulkusilta - paikalliset lausunnot valmiita”, Etelä-Pohjanmaa 2.9.1953). Samaisessa uutisessa myös Seinäjoen asemapäällikkö ilmoittaa tervehtivänsä ilolla jokaista toimenpidettä, joka tähtää epäkohdan korjaamiseen. Yhdyn täysin tähän kommenttiin.
On kai vain pakko hyväksyä tosiasia, että toisten merkittävien epäkohtien korjaaminen kestää kauemmin kuin toisten. Vaikuttaisi nimittäin siltä, että saamme odottaa kunnon kävelykatua keskustaan yhtä pitkään.
Laura Syväoja
päätoimittaja