Rooman keisari Augustus totesi aikanaan, että hän otti vastaan tiilistä rakennetun kaupungin ja jätti jälkeensä marmorisen.
Vaasan rakennusperinneyhdistystä on moitittu, että sen toiminta jarruttaa kaupungin kehitystä. Onko asia niin? Eikö voitaisi kysyä, onko kaikki suurellinen uudisrakentaminen tarpeellista?
Miksi jokaisen sukupolven tulisi rakentaa kaupunki uudestaan? Vaasassa 1960- ja 1970-lukujen purkuvimmassa hävitettiin monia kauniita rakennuksia, jotka säästyivät talvisodan pommituksissa. Tilalle saatiin ilmeettömiä betonikolosseja, jotka eivät rakennuksina häikäise.
Jokin aika sitten ”naapurilehdessä” julkaistiin Vaasan rakennusperinneyhdistyksen puheenjohtajan haastattelu, jossa tuli esille viisi kohdetta, joista yhdistys oli tehnyt huomautuksia.
Otan niistä esille kolme.
Vaasan Saippuatehtaan ja Rahkolan alue on ollut kauan rappiolla. Nyt sille ollaan laatimassa uutta kaavaa.
Mikäli olen oikein käsittänyt ja havainnekuvista nähnyt, alueelle on suunniteltu melkoinen määrä uudisrakennuksia. Niitten joukossa ilmeisesti ”suojeltaisiin” vanha, hajoamistilassa oleva Luotsiasema, entinen Aino Lindemanin konttorirakennus ja osa Rahkolan alueen rakennuksista.
Vanhan Saippuatehtaan kohtalona olisi joutua purettavaksi ja siitä irrotettavia tiiliä tultaisiin käyttämään joittenkin uudisrakennusten seinien ”koristeluun”.
Kun havainnekuvaa katsoo, voi varauksetta huomata, että näin tiheällä rakentamisella alueesta tulee varsinainen ”liikennesumppu”.
Sinne johtaa vain yksi Salmikadun kautta kulkeva ajoreitti. Entä jos tulee tulipalo? Miten hälytysajoneuvot pystyvät toimimaan kyseisellä ahtaalla paikalla?
Mainittua aluetta markkinoidaan merihenkisenä ja sinne halutaan asukkaiksi hyvätuloisia, merestä kiinnostuneista kansalaisia. Mistä heitä sikiää noin vain? Kiitos C. A. Setterbergin, hän kaavoitti Vaasan rannat avoimiksi ja merestä pääsee näin nauttimaan lähes kaikista kohdin Vaasan edustalla.
Eiköhän olisi viisainta aloittaa kyseisen alueen suunnittelutyö kokonaan alusta niin, että vanha, vuonna 1928 rakennettu Saippuatehdaskin voitaisiin säilyttää ja sopivalla, pienimuotoisemmalla täydennysrakentamisella tehdä tuosta rappio-alueesta väljä ja ihmisen mittainen liian tehokkaan grynderirakentamisen sijasta, jolla niin monesta asuinalueesta on saatu vain epäviihtyisä ja luotaantyöntävä.
Ahventien opiskelijatalot! Miksi nuo kaksikerroksiset shakkilautakuvion muodostavat rakennukset halutaan purkaa lähes 50 vuotta valmistumisen jälkeen? Kuluneina vuosikymmeninä aluekokonaisuus on jo ympäristönsäkin puolesta muotoutunut reheväksi, osaltaan puistomaiseksi keitaaksi.
Ratkaisuna olisi, että ”shakkilautakuvio” säilytettäisiin ja rakennukset peruskorjattaisiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Jos alueelle halutaan kerrostalorakentamista, mikä estää, ettei sellaisia voisi rakentaa Palosaarentien toiselle puolelle, koska alue on nykyisin lähes läpitunkematonta ryteikköä sieltä purettujen rakennusten jäljiltä.
Spektrum. Vaasan harjoittelukouluna toimivan entisen ”ruotsinkielisen lyseon” yhteyteen rakennettiin vuonna 1963 harmaaksi rapattu lisärakennus. Se halutaan purkaa muka ”tehokkaamman” uudisrakennuksen tieltä. Rakennus on mielestäni jo vakiintunut osa Vaasan kaupunkikuvaa.
Ratkaisuna voisi toimia, että 60-vuotias siipirakennus korjattaisiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Ainakin havainnekuvasta voi vaivatta päätellä, että vanhan rakennuksen tilalle suunniteltu uudisrakennus ei olisi paljoakaan suurempi kuin tuo vanha, purettavaksi aiottu rakennus.
Eikö nykyaikana puhuta paljon ”kestävästä kehityksestä” ja luonnonvarojen säästämisestä tässä ylikulutukseen tukahtuvassa maailmassa? Onko kaikki vanha purettava vain muodin vuoksi?
Kaupunkiahan elävöittävät nimenomaan eri aikakausien rakennukset. Sopii muistaa että vuonna 1977 esitettiin aivan vakavasti Hovioikeudenpuistikolla sijaitsevan jugendtyylisen ”Kipinän” talon purkamista. Onneksi aktiivisen kansalaistoiminnan tuloksena rakennus säilyi ja nykyään se on arvokas osa kaupunkikuvaa.
Eikö asioita voitaisi ajatella uudella tavalla? Ei kaikki vanha ole huonoa eikä kaikki moderni hyvää! Kaupungin tulisi olla ihmisiä varten! Vaasan rakennusperinneyhdistys tekee hyvää työtä toimiessaan monimuotoisen kaupunkikuvan säilyttämiseksi.
Erkki Rantamäki
Vaasa