Jokaisella Suomessa syntyvällä lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään.
Syntyvien vauvojen hyvinvoinnista on pidettävä huolta jo raskausaikana. Suurin osa lasta odottavista äideistä ja perheistä voi hyvin, mutta osalla on jo raskausaikana sukupolvelta toiselle siirtyviä riskejä ja vaikeuksia, joiden takia vauvan terveys ja hyvinvointi vaarantuu.
Riskioloilla tarkoitetaan tilanteita, joissa lapsen turvallinen kasvu ja kehitys voivat vaarantua. Tällöin lapsi ei välttämättä saa tarvitsemaansa suojaa, hoivaa tai turvallista kasvuympäristöä.
Riskiolojen haitallisuudesta raskaus- ja lapsuusaikana on olemassa kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa. Riskiolojen taustalla on usein yhteisiä, kasautuvia tekijöitä, kuten mielenterveyden haasteet, väkivalta, köyhyys ja päihteet.
Riskioloista tiedetään melko paljon, mutta vielä ei tiedetä riittävästi, miten vauvan tilannetta voitaisiin parantaa niin, että hän saisi elämälleen mahdollisimman eheän alun.
Jos terveydenhoitajat tunnistavat perheen riskioloja jo odotusaikana äitiysneuvolassa, niin erityistä tukea tarvitsevat vauvat perheineen ohjautuvat lastensuojelun tuen piiriin ajoissa.
Tällöin voidaan mahdollisesti yhteiskunnalle kalliita sijoituksia välttää. Tai sijoitukset voitaisiin tehdä johdonmukaisemmin ja pysyvämmin kuin nykyisin.
Syntyvän vauvan hyvinvointiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota terveys- ja sosiaalipalveluissa, joissa perheenlisäystä odottavat perheet asioivat.
Näitä palveluita tulee parantaa niin, että vauvan terveys ja hyvinvointi on aina etusijalla.
Riskioloissa eläviä perheitä kohtaavat ammattilaiset tasapainoilevat vanhempien ja vauvojen oikeuksien välillä. Työtä ohjaa ensi kädessä lasten oikeuksien turvaaminen.
Vauva ei osaa kokemuksistaan kertoa, mutta vauvojen kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijoita, ja he osaavatkin yleensä havainnoida vauvojen sanatonta viestintää erinomaisesti.
Vuonna 2023 Suomessa oli huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna 148 vauvaa. Alle 1-vuotiaiden kiireellisten sijoitusten määrä on yli tuplaantunut 2000-luvun alusta.
Vastaavaa kasvua on muissakin maissa. Nämä vauvat syntyvät äärimmäisen haavoittuviin ja tarpeiltaan monimuotoisiin perheisiin.
Näille vauvoille on tyypillistä ennenaikaisuus, matala syntymäpaino ja heikko syntymäterveys, jopa tehohoito. Heillä on usein erityistarpeita ja heidän hoitonsa saattaa olla vaativaa.
Vauvan erityistarpeet voivat haastaa vanhempien mahdollisesti jo lähtökohtaisesti niukkoja voimavaroja, jolloin vauvojen turvan ja kasvun turvaamiseksi eivät pelkät neuvolapalvelut riitä. Silloin mukaan lapsen kasvua turvaamaan tulevat sosiaalityön perhepalvelut.
Vanhemmat voivat aluksi suhtautua epäilevästi lastensuojeluun ja lastensuojeluilmoitukseen, mutta kun heidän kanssaan asiasta avoimesti keskustellaan, on lapsen parhaaksi tarkoitetun tuen vastaanottaminen helpompaa.
STM:n rahoittamassa Vaupro-tutkimushankkeessa (2025–28) tutkitaan riskioloissa elävien vauvojen ensimmäisen kolmen vuoden aikaisia hoito- ja palvelupolkuja sekä haastatellaan ammattilaisia monialaisen yhteistyön toteutumisesta vauvojen oikeuksien näkökulmasta.
Tietoa kerätään, jotta voidaan paremmin arvioida perheen tilannetta ja mahdollisia riskioloja sekä tehdä systemaattisia päätöksiä ja toimia erityisesti vauvan parhaaksi.