Pohjanmaan hyvinvointialueella Vaasan asemalla työskentelevän pelastaja Mikko Mäkelän työpäivä alkaa ja loppuu aamukahdeksalta.
– Töitä tehdään vuorokausi, jonka jälkeen on kolme vapaata, hän kertoo.
Pelastajan työhön kuuluvat Mäkelän mukaan muun muassa hälytystehtävät, palotarkastukset, valistus sekä kaluston kunnon ja ammattitaidon ylläpitäminen.
– Ensihoito kuuluu myös pelastajan tehtäviin, mutta itse en ole enää siinä mukana. Sijaistan paloesimiehiä, joten se on jäänyt sitä kautta pois.
Kauanko olet ollut alalla ja miten päädyit pelastajaksi?
– Vuonna 2000 aloitin vapaaehtoispuolella. Vuodesta 2010 olen tehnyt tätä ammatikseni.
– Kaveri puhui, että oli alkamassa sammutusmieskursseja. Päätin lähteä kokeilemaan ja katsomaan, mitä se on. Siinä meni sitten useampi vuosi, ja jossain vaiheessa ajattelin, että voisihan tätä työkseenkin tehdä.
Vuonna 2012 Mäkelä valmistui vesisukeltajaksi ja vuonna 2018 mukaan tulivat paloesimiehen tehtävät alipäällystökurssin myötä.
– Paloesimies vastaa työvuorosta ja toimii ryhmän johtajana onnettomuustilanteissa ja hälytystehtävissä.
Millaista luonnetta työ vaatii ja kenelle se sopii?
– Tietysti rauhallinen pitää olla. Vaikka olisi kuinka kiire ja vaikea tilanne, niin pitää pystyä toimimaan rauhallisesti paineen alla eikä lähteä hätäilemään. Silloin tulee usein virheitä.
Mäkelän mukaan ammatti vaatii myös ryhmätyökykyä, sillä pelastajat toimivat yhdessä.
Fyysisessä työssä tarvitaan Mäkelän mukaan myös liikunnallisuutta. Lisäksi on oltava sujut vuorotyön kanssa.
– Ja tietysti tarvitaan halua auttaa, Mäkelä lisää.
Mikä on parasta työssäsi?
– En tiedä, onko tähän yhtä vastausta, mutta pidän töiden tekemisestä ryhmässä.
– Parasta on myös onnistumiset hälytystehtävillä, kun asiakas on saanut hyvää palvelua. Se on palkitsevaa.
Mikä työssäsi on vaikeinta?
– Monipuolisuus. Monista eri asioista pitää tietää: ensihoidosta, tulipaloista, liikenneonnettomuuksista, vaarallisista aineista, palotarkastuksista, valistuksesta... Työn kirjo on niin laaja, että kaiken osaamisen ylläpitäminen on mielestäni haasteellisinta.
Kerro jostain mieleesi painuneesta hetkestä työssäsi?
– En tiedä, onko mitään selkeää yksittäistä. Jokainen tehtävä on tietysti vähän erilainen ja tuntuu erilaiselta. Yleensä lapsipotilaat ovat kuitenkin niitä, jotka ehkä eniten koskettavat ja jäävät mieleen.
Mäkelällä on ollut omien sanojensa mukaan kuitenkin hyvä tuuri, sillä hän on päässyt välttymään pitkälti nuoriin ja lapsiin kohdistuvilta onnettomuuksilta.
– Ehkä itselleni veteen ja mereen liittyvät tehtävät ovat mieleen painuvimpia. Merialueella toimiminen tekee tästä itselleni mielenkiintoista ja lisää haastetta.
Miten käsittelet työssäsi kohtaamia ikäviä asioita?
– Jälkipurku on mennyt eteenpäin. Defusing-ryhmä voidaan hälyttää esimiehen tai päivystävän palomestarin toimesta, ja sitten puidaan keikat läpi. Paljon käydään muutenkin työporukalla läpi tehtäviä.
Lisäksi valtakunnallinen Palopäällystöliitto järjestää Mäkelän mukaan posttrauma-työpajaa, johon voi hakea, mikäli kokee tarvetta käsitellä asioita lisää.
Mitä haluaisit ihmisten tietävän työstäsi?
– Tietysti se ei ole pelkästään sitä tulipalojen sammuttamista, vaan siihen kuuluvat monenlaiset hälytystehtävät ja onnettomuudet, ensihoito, palotarkastukset, valistustehtävät ja ammattitaidon ylläpito.
Ammattitaidon ylläpitoon kuuluvat Mäkelän mukaan erilaiset koulutukset ja harjoitukset. Niitä ovat muun muassa korkeallatyöskentely-, pintapelastus-, savusukellus- ja kemikaalisukellusharjoitukset. Kerran vuodessa pidetään myös firefit-polkupyörä- ja -lihaskuntotestit. Keväällä Mäkelä oli sähköautoihin liittyvässä koulutuksessa.
– Muuten käydään työvuoroissa läpi liikenneonnettomuuksia. Otetaan aseman takapihalle vanha auto ja käydään kolaritilanteita läpi. Puretaan esimerkiksi katto pois tai ovia.
– Rannikolla kun toimitaan, niin veneet, öljyntorjuntavalmiudet ja ensihoidon kuljetus saaristoon kuuluvat myös työnkuvaan.
Fakta: Tiesitkö tämän pelastajista?
Aiemmin puhuttiin palomiehistä, mutta sittemmin pelastaja-termi on vallannut alaa.
Tänä vuonna pelastustoimen termistöä päivitetään niin, että pelastus-alkuiset nimet otetaan järjestelmällisesti käyttöön. Palomiehestä tulee pelastaja ja paloasemasta tulee pelastusasema. Pelastus-termi kuvaa monipuolisemmin kaikkia niitä tehtäviä, joita pelastuslaitokset ja pelastajat hoitavat. Lisäksi pelastaja on sukupuolineutraali termi.
Pelastajatutkinto opiskellaan 1,5 vuotta kestävässä pelastajan koulutusohjelmassa, mutta työuran aikana pelastajan tulee ylläpitää taitojaan, tietojaan ja fyysistä kuntoaan jatkuvalla harjoittelulla.
Pelastajan työhön sisältyy yhä enemmän myös toimintaa turvallisuusopastuksen, valistuksen ja neuvonnan parissa.
Lähde: pelastusopisto.fi
Vinkkaa arjen sankaria
Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanan "sankari?"
Useimmat vastaavat kysymykseen luettelemalla yleisesti arvostettuja ammatteja, kuten poliisi ja lääkäri. Osalle taas voi tulla mieleen sarjakuvista, saduista tai tarinoista tuttuja hahmoja.
Kiinnitämme harvoin huomiota niihin ihmisiin, joihin törmäämme päivittäin tehdessämme arkisia askareita. Ihmisiin, jotka valvovat turvallisuuttamme, rahastavat kauppaostoksemme tai siistivät toimistotilojamme. He ovat arjen sankareita.
Vinkkaa arjen sankaria toimitukseen: toimitus@ilkkapohjalainen.fi
