Yksi kesän kuumimmista päivistä ei tunnu tukalalta metsän siimeksessä. Mustikka-apajilla päivää rytmittävät lintujen laulu ja seuraa pitävät hyttyset.
Juuri alkanut työpäivä näyttää lupaavalta: minne tahansa katse kääntyy, siellä näkyy ”metsän kultaa”.
Pitkähihaiseen paitaan ja housuihin pukeutunut Harun Çınar poimii mustikoita tottuneesti. Tänään on tarkoitus kerätä viisi sangollista.
– Hiljaisuus on ihanaa, Çınar kertoo suomeksi.
Turkin Istanbulista kotoisin oleva Çınar ei ollut tottunut metsässä kävijä vielä vähän aikaa sitten. Nyt hän etenee suomalaisessa luonnossa varmoin askelin.
– Pelkäsin ennen hämähäkkejä. Nyt en pelkää metsässä mitään.
Suuri kysyntä
Ilmajoelle turvapaikanhakijoina saapuneet Harun ja hänen vaimonsa Sena myyvät mustikoita sosiaalisessa mediassa. Mustikat päätyvät kuluttajille SED Mustikka -nimen kautta.
– Meillä oli toimeentulohaasteita Suomessa, joten löysimme tämän keinon mennä eteenpäin.
He kertovat, että tilauksia on tullut todella hyvin. Suuren kysynnän vuoksi he ovatkin koittaneet palkata apujoukkoja mustikanpoimintaan sekä perkaamiseen.
– Innokkaita on todella vaikea löytää, Sena harmittelee.
Pariskunta haluaa kannustaa maahanmuuttajia työntekoon ja tarjota heille mahdollisuuden ansaita tuloja.
– Tavoitteemme ei ole pelkästään oma toimeentulomme, vaan myös auttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea, kuten mekin olemme tarvinneet. Haluamme, että muillakin maahanmuuttajilla on mahdollisuus ansaita rahaa omalla työllään.
Halu tehdä töitä
Kaupankäynti ei ole pariskunnalle uutta. Tammikuussa 2024 Suomeen paenneella perheellä oli kotimaassaan oma yritys. Firmassa Harun valmisti naisten nahkakenkiä ja Sena toimi kirjanpitäjänä.
Perheeseen kuuluvat myös Emir, 4, ja Defne, 1. Sena kertoo perheen olleen taloudellisesti hyvässä asemassa. Sitten kaikki muuttui.
– Mieheni joutui ongelmiin, kun hän arvosteli presidentti Recep Tayyip Erdoğania viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Sen seurauksena jouduimme jättämään kotimme.
Ulkoministeriön matkustustiedotteessa kerrotaan, että Turkin valtioon ja maan johtoon suhtaudutaan erittäin vakavasti. Sosiaalisen median postauksissa tulee olla varovainen ja hillitty.
Syksyllä Çınarit jatkavat suomen kielen opintoja Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Sitä ennen poimitaan mustikkaa. Sitten on puolukoiden ja sienien vuoro.
– Haluamme tehdä töitä ja rakentaa hyvää tulevaisuutta ahkeruudella.
Pulaa poimijoista
Luonnonvarakeskuksen mukaan mustikkasadosta on tulossa hyvä. Vaarana on se, että mustikat jäävät metsään tänä vuonna.
Ulkoministeriö kertoi heinäkuun alussa, että Suomen luonnonmarjanpoimintaan tarkoitetuista kausityöviisumihakemuksista vain pari sataa sai myönteisen päätöksen. Hakemuksia tuli 2 200.
Ulkoministeriön mukaan kielteiset päätökset johtuivat pääosin siitä, että viisumien käsittelyssä oli tullut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa.
Suurin osa luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksista on käsitelty Suomen Bangkokin-edustustossa Thaimaassa.
"Ala on kriisissä"
Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas on pöyristynyt Ulkoministeriön päätöksestä.
– Minusta on epäreilua, että koko toimialaa rangaistaan siitä, että selvitellään vanhoja asioita, jotka eivät ole enää mahdollisia. Nyt ulkomailta saapuvat poimijat tulevat tänne työsuhteeseen, mikä turvaa, että kaikki tuommoinen on mahdotonta.
Vuonna 2024 luonnonmarjojen poiminnassa tapahtui merkittävä rakennemuutos, kun ulkomaisten marjanpoimijoiden pääväyläksi Suomeen linjattiin työsuhteinen kausityö. Poimijoita ei enää rinnastettu turisteihin tai itsenäisiin yrittäjiin, vaan yritysten tuli maahantulon mahdollistamiseksi palkata heidät työsuhteeseen.
Maaseudun Työnantajaliitto solmii ja neuvottelee alan työehtosopimukset.
– Viime vuonna meni kaikki hyvin. Avin tarkastuskäynneillä löytyi pikkuvirheitä, jotka eivät todista, että täällä oltaisiin jotain ihmiskauppiaita. Nyt ei annettu mahdollisuutta näyttää, että huomautetut jutut on korjattu.
Nybondas ei peittele huoltaan alan tulevaisuudesta.
– Ala on kriisissä. Yhdelle jäsenyrityksistä menee muutama sata työntekijää. Kaikki muut ovat jääneet nuolemaan näppejään. Tietääkseni ainakin pari konkurssia tulee.
Mahdollisuus isoihin tienesteihin
Thaimaalaisia marjanpoimijoita on saapunut Suomeen parikymmentä vuotta. Valtaosan teollisuuden tarpeisiin menevistä mustikoista poimivat juuri thaimaalaiset.
– Viime vuonna vain neljäsosa mustikoista oli Suomessa asuvien jokaisenoikeudella poimittuja. Tilanne on katastrofaalinen. Teollisuus joutuu paikkaamaan vajetta ostamalla mustikkaa ulkomailta.
Vaikka suomalaisia saataisiin metsään enemmän, ammattipoimijoiden puutetta on vaikea korvata kokonaan. Nybondas painottaa, että jokaisen kannattaa lähteä metsään jokaisenoikeudella ja myydä mustikkaa verottomasti esimerkiksi some-kanavien kautta suoramyyntinä tai ostopisteisiin.
– Jos vähänkin harjaantuu mustikanpoiminnassa, puhutaan isoista summista, tuhansista euroista kuukaudessa. Tulo on verotonta.
Hyvät ansaintamahdollisuudet houkuttelivat myös Harun Çınarin mustikkametsään.
– Harun on innoissaan. Hän näkee jokaisen marjan yhtenä eurona. Hänen tavoitteenaan on ostaa kauden lopussa auto, vaimo kertoo.
