Rinteissä osataan pääsääntöisesti laskea oikein eli oman tason mukaan ja sopivalla vauhdilla. Edessä olevia laskijoita väistetään kiltisti ja hississä käyttäydytään hyvin.
Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anne Larilahti sanookin, että perusasiat ovat kunnossa, mutta jotain voidaan vielä parantaa.
– Asennekasvatus on ainoa asia, jonka kanssa voimme tsempata. Yleisin ongelma on, että lasketaan kovempaa kuin oikeasti osataan.
Kaahaamisella on usein seurauksia, jotka näkyvät onnettomuustilastoissa. Larilahden mukaan yleisin onnettomuus on itse aiheutettu kaatuminen. Pahasti sattuu vain harvoin.
– Tilastojen mukaan onnettomuuksia sattuu yksi per 1 000 hiihtopäivää. Onnettomuudeksi lasketaan mikä tahansa ensiapuun tuleva tapaturma. Näistä suurin osa on kolahduksia ja venähdyksiä, Larilahti kertoo.
Vapaaehtoiset auttavat. Oikeat varusteet ovat yksi rinneturvallisuuden tärkeistä tekijöistä, sillä vastuu omasta turvallisuudesta kuuluu laskijalle.
Larilahti iloitseekin, että esimerkiksi kypärää käytetään hyvin. Jotkut asiat taas eivät selkeästi kuulu rinteeseen.
– Selkä- ja rintareppuja, joissa on lapsi, ei rinteeseen hyväksytä. Onnettomuusriski on liian suuri. Onneksi myös alkoholin käyttö on nykyään hyvin harvinaista.
Jos jollakin ote turvallisuusasioissa pääsee lipeämään, hiihtokeskusten Ski Patrolit ovat valmiina muistuttamaan pelisäännöistä. Ski Patrolit ovat vapaaehtoisia tai rinnekeskuksen työntekijöitä.
He ovat koulutettuja osaajia, joiden tehtävänä̈ on neuvoa rinnekävijöitä, ennaltaehkäistä onnettomuuksia, valvoa ja puuttua viihtyisyyttä sekä turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.
– Ski Patrolit toimivat vähän kuin poliisiauto torin kulmalla. Moni ryhdistäytyy jo heidän pelkästä läsnäolostaan, Larilahti kertoo.
Anna-Kaisa Talvitie