Johanna Tähti haki opin­to­tuel­le ko­ro­na­jat­koa

Tähden mukaan opintojen ja jaksamisen tasapainottaminen oli syksyllä 2020 vaikeaa, kun hän kävi opintojensa ohella töissä opintotuen päätyttyä. Keväällä tilanne oli helpompi, kun arjessa pystyi keskittymään pelkästään opiskeluun.

Opintotuen pidentämishakemuksia on jätetty koronapandemian aikana huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina.

Kelan tilastojen mukaan opintotuen pidennystä haki viime vuonna vajaat 2 800 opiskelijaa, joista reilut 2 000:lle pidennys niin ikään myönnettiin. Pidennystä hakeneiden määrä oli noin tuhatkunta henkilöä enemmän kuin vuonna 2019.

Tätä ennen vuosittain lähetettyjen hakemusten määrät ovat pyörineet noin 1 500 kappaleen paikkeilla. Kuluvan vuoden tilastoja ei vielä ole saatavilla, mutta niiden uskotaan ovan koholla etäopetussuositusten jatkuessa suuressa osassa maata.

Kelan etuuspalveluiden suunnittelijan Else Turtiaisen mukaan koronapandemian tuomat vaikeudet ovat olleet esillä hakemuksissa. Kela tiedotti viime syksynä, että opintojen viivästyminen koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi on kelvollinen syy lisätukikuukausien anomiseksi.

– Opiskelijat vetoavat useissa pidennyshakemuksissa koronan aiheuttamiin vaikeuksiin ainakin yhtenä opintoja viivästyttäneenä syynä, Turtiainen kertoo.

Se, että opintotukeen on mahdollista hakea jatkoa, voi tulla monelle uutena tietona. Turtiainen uskoo, että osasyy lisätukikuukausien hakemisen yleistymiseen on se, että Kelan tiedottamisen myötä useampi opiskelija on saanut tietää asiasta.

Opintotukea on mahdollista anoa tutkintokohtaisesti jopa yhdeksälle lisäkuukaudelle. Tämä edellyttää sitä, että opinnot ovat viivästyneet opiskelijan sairauden tai muun erityisen painavan syyn, kuten koronapandemian vuoksi.

Yksi koronapandemiaan vedonneista opiskelijoista on turkulainen Johanna Tähti. Tähti opiskelee Turun yliopistossa musiikkitiedettä, ja häneltä loppuivat kandidaatin tutkintoon myönnetyt tukikuukaudet viime syksynä.

Tähti kertoo hakeneensa aluksi töitä tullakseen toimeen ja työskennelleensä lopulta koko loppuvuoden 2020. Ennen vuodenvaihdetta hän sai kuitenkin tietää, että opintotukeen on mahdollista hakea jatkoa koronapandemian vuoksi, ja niin hän myös teki. Tammikuussa Tähdelle myönnettiin kahdeksan lisätukikuukautta kandidaatin tutkintonsa loppuunsaattamiseksi.

Tähti sanoo, että opintojen edistäminen etänä on tuntunut vaivalloiselta. Entistä vaikeammaksi se muuttui, kun päivät piti olla töissä ja opintoja oli edistettävä työajan ulkopuolella.

– Kirjoitin, että olen opiskellut etänä koko koronapandemian ajan, enkä ole saanut aikaiseksi edistää opintojani. Etäopiskelun, töiden ja jaksamisen rytmittäminen on vaikeaa, Tähti kertoo.

Seuraavaksi Tähti aloittaa viidennen vuotensa musiikkitieteen kandidaatin ohjelmassa. Hänen tavoitteenaan on valmistua ja jatkaa maisteriopintoihin. Niihin hänelle jää kuitenkin keväällä anottujen lisätukikuukausien vuoksi vähemmän tukikuukausia käytettäväksi.

Turtiainen kertaa, kuinka opintotukijärjestelmä toimii. Korkeakouluopiskelijalle myönnettävien tukikuukausien määrään vaikuttavat suoritettavan tutkinnon laajuus ja ensimmäisten korkeakoulututkinto-opintojen aloitusajankohta. Esimerkiksi 1. elokuuta 2017 jälkeen kolmen vuoden kandidaatin tutkintoon opintotukea on myönnetty yhteensä 30 tukikuukautta.

– Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hän edistyy opinnoissaan riittävästi eivätkä hänen tulonsa ylitä tuen tulorajaa, Turtiainen kertoo.

Jos tukikuukaudet loppuvat ennen tutkinnon valmistumista, voi opiskelija hakea lisätukikuukausia. Loputtomiin tuen pidennystä ei voi kuitenkaan anoa, ja absoluuttisena takarajana käytetään enimmäistukiajaksi kutsuttua tukikuukausien määrää.

Elokuun 2017 jälkeen opintonsa aloittaneille opiskelijoille enimmäistukiaika on ollut enintään 54 tukikuukautta. Aiemmin se on ollut yhtä opiskelijaa kohden jopa enintään 70 tukikuukautta, mutta tätä on sittemmin laskettu asteittain.

Turtiaisen mukaan Kela ei ole tilastoinut, kuinka monta lisätukikuukautta keskimäärin myönnettiin viime vuonna opiskelijaa kohden. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen arvelee, että jousto ei ole ollut hirvittävän suurta, ja monen kohdalla on puhuttu muutamasta lisäkuukaudesta.

Vaikka tarkkaa rahasummaa ei ole tiedossa, Hiltusen mukaan lisäkuukausista seuranneet kustannukset eivät vielä liene niin suuria, etteikö nykyinen budjetti pystyisi niitä kattamaan. Opintorahan budjetti vuonna 2021 on noin 460 miljoonaa euroa.

– Budjetti laaditaan siten, että se vastaa mahdolliseen muutokseen joustavasti, Hiltunen kertoo.

Koronapandemia on näkynyt myös opintolainahyvitystä koskevissa uudelleenkäsittelypyynnöissä. Kela on vuodesta 2014 alkaen myöntänyt määräajassa valmistuville korkeakouluopiskelijoille hyvitystä heidän nostamastaan lainasta. Lainahyvitystä on käytetty kannustimena aikataulun mukaiselle valmistumiselle, ja hyvityksen saajien määrä nousee vuosittain.

Lainahyvityksen takarajaan on ollut mahdollista hakea pidennystä pätevästä syystä. Viime syksynä Kela tiedotti, että korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea pidennystä opintolainahyvityksessä huomioitavaan opiskeluaikaan, jos tutkinnon suorittaminen on viivästynyt koronasta johtuvasta seikasta. Syyslukukaudella 2020 opintolainahyvityksen määräajan pidennyksen sai noin 5 000 henkilöä, kun taas 2 250 sai hylkäävän päätösehdotuksen. Hylkäävän päätösehdotuksen saaneista noin 1 000 haki Turtiaisen mukaan uudelleenkäsittelyä.

– Heistä 216 vetosi koronaan, ja koronaan vedonneista noin 200 sai myönteisen päätöksen, Turtiainen kertoo.

Sakari Hällfors