Hai on hai sekä suomeksi että saksaksi. Papukaija on saksaksi papagei, ja papa on isä. Hiiri on maus ja talo haus, joten talon hiiri on hausmaus.
Kajaanin Seminaarin koulun ekaluokkalaiset seuraavat innoissaan, kun opettaja Peter Stricker pitää saksan tuntia. Esimerkit ovat konkreettisia ja hauskoja.
Jokainen pääsee jo puhumaan saksaa. Opettaja esittelee itsensä Ich bin Peter ja kysyy Wer bist du?
–Kenellä on spinneri, Stricker kysyy ja näyttää hämähäkin kuvan. Syntyy hyvä ahaa-elämys, sillä hämähäkki on spinne.
Jos Stricker saisi päättää, lapset aloittaisivat vieraan kielen opiskelun toisella luokalla.
–Se on hyvä vaihe. Lapset osaavat silloin jo hyvin paljon englantia, joten he voivat vertailla sanoja. Ekaluokan syksy on liian aikaista, kun moni ei osaa lukea, Stricker sanoo.
Yhä useampi kunta on lähtenyt varhentamaan kieltenopetusta.
Opetushallituksesta kerrotaan, että jo yli kolmasosa Suomen tokaluokkalaisista opiskeli toissa vuonna vierasta kieltä, yleisimmin englantia. Aiemmin kielen opiskelu on aloitettu vasta kolmannella luokalla.
Osa kunnista on varhentanut kielten aloitusta oma-aloitteisesti. Sen lisäksi yhteensä 95 kuntaa tai muuta opetuksen järjestäjää eri puolilla maata on tarttunut valtion tarjoamaan rahoitukseen ja koulutukseen, joilla vieraan kielen opetusta viedään jo peruskoulun eka- ja tokaluokkalaisille.
Kielen varhentaminen on ollut lain mukaan mahdollista jo vuodesta 1994 alkaen, mutta aiemmin vain pieni osa kunnista on tarttunut mahdollisuuteen.
TANJA NUOTIO
