Rytmikorjaamon ovella kaiteeseen nojailee coolinnäköinen reissunainen olallaan kulunut nahkareppu.
Nainen on Mariska, yksi viime vuosien menestyneimmistä lauluntekijöistä Suomessa. Kun miettii hänen hittiputkeaan, voisi ajatella, että raskaannäköinen kantamus on täynnä Emma-patsaita ja muita musiikkipalkintoja.
Väärin. Sen sijaan Mariska kantaa selässään tietokonetta ja kirjoja. Niitä tarvitaan opiskelussa, jonka hän aloitti viime syksynä, eikä saa siitä nyt kyllikseen.
– Siis se on niin parasta, Mariska intoilee.
– Opiskelen antiikin kreikkaa Helsingin yliopistossa. Aloitin sen jo nuorena Lontoossa, mutta silloin se jäi kesken. Nyt kun olen aikuistunut ja toiminut työelämässä yrittäjänä jo pitemmän aikaa, olen ihan fiiliksissä, kun saan käydä taas koulua, artisti kertoo.
Hän sanoo jopa rentoutuvansa opiskelemalla.
– Vastaavasti palaudun koulutöistä kirjoittamalla lauluja. Se on sellainen oravanpyörä, jossa viihdyn oikein hyvin, Mariska sanoo.
Niin, se laulun tekeminen. Vaikka laukku on lastattu kreikalla, on Mariska Seinäjoella varsinaisesti lehdistökiertueella, jolla pohjustetaan tulevaa albumijulkaisua.
10 on Mariskan kymmenes pitkäsoitto. Artisti kertoo uuden levyn käynnistyvän kappaleella, jossa hän kuolee.
– Kävin pikkutarkasti mielessäni läpi, mitä mahdollisesti tapahtuu kun ihminen kuolee. Elin kirjoituspäivän tietynlaisessa näyssä, toisessa todellisuudessa, jossa kuolin. Siitä syntyi biisi nimeltä Pidän sulle paikkaa, Mariska selvittää.
10:llä hän jatkaa myös yhteydenpitoteemaansa toisiin tekijöihin. Jo vuonna 2021 Mariska teki vastauksensa J. Karjalaisen Doris-hittiin otsikolla Terveisin Doris. Sille kuullaan nyt vastaus nimellä Sydänveri.
– Lisäksi tein vastineen Pellen Moottoritie on kuuma -biisille. Tällainen työtapa jäi taskuun aikoinaan Vain elämää -leiriltä, kun siellä sai muotoilla olemassa olevaa uuteen uskoon, Mariska kertoo.
– On kiva peilata johonkin mikä on jo tehty. Ei tarvitse nyhjätä tyhjästä.
Aiheensa puolesta uuden albumin kunnianhimoisin kappale on ”Sain luojalta laulun”.
– Halusin tehdä laulun kaikesta. Siinä biisissä on tarkoitus kiteyttää kaikki kolmeen minuuttiin.
Mariska, 46, sanoo miettineensä, mikä on laulun perimmäinen funktio hänelle henkilökohtaisesti.
– Päädyin siihen, että laulujen suurin tehtävä on vapauttaa kuulija syyllisyydestä ja tuoda lohtua. Tajusin, että syvin lohtu on juuri lohduttomuudessa, siinä, että kaikkien on joskus kaikesta luovuttava, Mariska sanoo.
– Syyllisyydenpoisto onkin kinkkisempi juttu. Ehkä siitä ei ole tarkoituskaan vapautua. Jatkan sen suhteen vielä tutkimuksia. Likimain-kappale kiteyttää sen, mitä olen aiheesta tähän mennessä löytänyt.
Mariska allekirjoittaa jossain määrin myös väitteen siitä, että lauluilla voi muuttaa maailmaa.
– Siinä mielessä kyllä, että lauluilla voi tavoittaa ihmisen. Voi vaikuttaa ihmisen pohjavirtaan ja herättää tunteita.
Mariskalle laulunaiheita on kaikkialla. Niitä tulee, kun ihan vaan vaikkapa lukee, elää, iloitsee ja pahoittaa mieltään.
– Harmin aiheet ovat yleensä hyviä laulunaiheita, Mariska sanoo ja lisää:
– Ihan tavallinen elämä ylipäätään on paras lähtökohta biisinkirjoittamiselle.
Arjen rakastajaksi tunnustautuvalla Mariskalla ei ole varsinaisia vapaa-ajan harrastuksia, sillä hänellä myöskään ”ei ole vapaa-aikaa”.
– Meillä on mieheni kanssa perhe, johon kuuluu vaihteleva määrä pieniä lapsia, viikosta riippuen. Jos on joskus päivä vapaata, niin lenkkeillään yhdessä, katsotaan töllöstä hömppää ja kokkaillaan.
Mariskan kello alkaa vähitellen vetää kohti juna-asemaa. Keskustelu sivuaa vielä hänen Seinäjoen keikkojaan viime vuosilta.
Mariska muistelee, kuinka ”pari vuotta sitten rokattiin Rytmiksellä. Ja sitten oli Juken baarilaiva, siellä oltiin duolla. Kaupunginorkesterin kanssa vedettiin vappukonsertti, mutta silloin oli korona, niin se vaan striimattiin. Mikä oli kyllä harmi.”
Kun häneltä kysyy viimeisimmästä Provinssikeikasta, putoaa pienisuuri uutispommi: Mariska ei ole koskaan esiintynyt Törnävänsaarella.
Platinahittejä kirjoittaneen ja komean, yli 20-vuotisen uran tehneen laulajalauluntekijän kohdalla uutista voi pitää hämmentävänä.
Artisti itse ei lähde asialla spekuloimaan.
– Ehkä minun urani rakentuu verkkaisesti, hän sanoo hymyillen.
Seuraavaksi verkkainen ura jatkuu Tavastia-klubilta 11. huhtikuuta. Samalla starttaa levynjulkaisukiertue. Torstaina 17.4. karavaani pysähtyy Seinäjoen Rytmikorjaamolla.
– On siistiä lähteä pitkästä aikaa rundille. Viimeisestä pistokeikastakin on yli vuosi. Meillä on myös uusi bändi. Treeneissä on ollut niin helppo ja soljuva meininki, että naurattaa. Suomi, täältä pesee!
Tiesitkö tämän?
Mariska (Anna Maria Rahikainen, s. 1979 Hki), laulaja, sanoittaja, säveltäjä.
Suurimpia hittejä lauluntekijänä mm. Missä muruseni on, Mestaripiirros, Minä liityin sinuun ja Kukkurukuu.
Palkittu mm. Juha Vainio ‑sanoittajapalkinnolla sekä Iskelmä-Finlandialla 2024.
10. sooloalbumi nimeltään 10 ilmestyy 28.3. cd:nä, vinyylinä ja suoratoistona.
Esiintyy Seinäjoen Rytmikorjaamolla 17.4. Lämppärinä soittaa paikallinen 1Tipe.
Mariskan bändissä soittavat Varre Vartiainen, kitara, Janne ”Burton” Puurtinen, koskettimet, Harri Rantanen, basso ja Juha Räsänen, rummut.
PS. Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun vuoden 2010 voittajakappaleeksi valittiin Mariskan tekemä tango ”Sua kaipaan”. Mariska esitti kappaleen itse Seinäjoella.
