THL julkaisi kyselytulokset ikäihmisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta syyskuun alussa 2023. Lähes puolet vanhuspalveluiden toimintayksiköistä oli havainnut ikäihmisten kaltoinkohtelua ja yleisimmin sitä havaittiin kotihoidossa asiakkaan omaisten tai läheisten tekemänä. Vammaisille teetetyssä kyselyssä vuonna 2021 jopa 88 % vastaajista raportoi kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana.
Kyselytulokset antavat viitteitä siitä, miten yleistä kaltoinkohtelu on. THL:n asiantuntijat ja tutkijat peräänkuuluttavat omaisille annettavaa tukea väkivallan vastaisessa työssä.
Ikäihmiset, erityislapset ja vammaiset sekä pitkäaikaissairaat ovat tutkitusti erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kun tarkastellaan lähisuhdeväkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Myös näillä ryhmillä on haasteita hakea tarvittavaa apua, löytää esteettömiä palveluita ja tulla ymmärretyksi väkivaltakokemuksensa kanssa.
Kaltoinkohtelulla ja laiminlyönnillä tarkoitetaan sitä, kun valta-, vastuu- tai luottamustehtävässä toimiva käyttää väkivaltaa lähisuhteessa heikommassa asemassa olevaa kohtaan. Väkivalta voi siis olla hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiä, tekemättä jättämistä, yhtä lailla kuin kovakouraista käsittelyä, tönimistä tai apuvälineiden poisottamista, uhkailua, moittimista ja haukkumista. Väkivallan kirjo on laaja. Apua ja tukea on saatavilla kaikille väkivallan osapuolille eikä hankalien tunteiden kanssa saa jäädä yksin.
Omaishoitajaliiton mukaan yli miljoona suomalaista auttaa arjessa säännöllisesti läheistään. Noin 350 000 henkilöä on pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta. Omaishoitotilanteista noin 60 000 on vaativaa.
Läheisen auttaminen ja hoivaaminen on merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Omaishoitotilanteissa on useita kaltoinkohtelun ja väkivallan riskejä kohottavia elementtejä. Hoivaan sitoutunut omaishoitaja voi väsyneenä laiminlyödä omia tarpeitaan asettamalla hoidettavan tarpeet aina etusijalle. Tällöin oman ajattelun kaventuminen ja uupuminen voivat aiheuttaa muutoksen omaishoitajan käytöksessä.
Kuormittunut omaishoitaja voi tahattomasti laiminlyödä hoitovelvoitteensa tai käyttää esimerkiksi henkistä väkivaltaa hoidettavaa kohtaan. Omaishoitotilanteessa myös hoidettava voi käyttäytyä uhkaavasti hoivaa antavaa läheistään kohtaan. Sairauden tai vamman tuomat käyttäytymisen muutokset voivat lisätä myös väkivallan riskiä.
Hoivaan sitoutuneen omaishoitajan jaksamisesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää myös väkivallan ennaltaehkäisykeinona. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa kaltoinkohtelutilanteiden tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa.
Hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen lähtee omaishoitotilanteessa voimavarojen ja tarpeiden tunnistamisesta sekä tarvittavien palveluiden saamisesta. Omaishoitajan on mahdollista saada jaksamisensa tueksi henkilökohtaista keskusteluapua tai hän voi osallistua omaishoitajille tarkoitettuihin vertaisryhmiin, joita Lakeuden Omaishoitajat ry järjestää Etelä-Pohjanmaan alueella.
Kokemusten jakaminen luotettavassa ilmapiirissä auttaa tunnistamaan ja hyväksymään omia tunteita, jolloin hyvinvoinnin edistämiselle on myös paremmat edellytykset.
Liisa Rintakallio
omaistoiminnan suunnittelija
Lakeuden Omaishoitajat ry
Meri Ala-Huikku
väkivaltatyön koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue