Kotouttamisesta vastaavan ministerin mukaan varhaiskasvatus voisi olla pakollista maahanmuuttajien lapsille.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) haluaa, että turvapaikanhakijoille annetaan Suomessa työlupa pikaisesti maahantulon jälkeen.
Lindström on hallituksessa maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaava ministeri. Hän perustelee nopean työnteon sallimista sillä, että etenkin miesten kuukausia jatkuva toimettomuus vaarantaa yhteiskuntarauhan.
– Meillä on työ- ja elinkeinoministeriössä ajatus, että voisimme sallia turvapaikanhakijoille työskentelemisen pikaisesti maahantulon jälkeen. Esimerkiksi kuukaudessa pitäisi pystyä tarkistamaan, onko kaikki turvallisuuden näkökulmasta ok, Lindström sanoo Lännen Medialle.
Nyt turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa, kun turvapaikkahakemuksesta on kulunut kolme kuukautta. Paperittomat hakijat saavat mennä töihin vasta kuusi kuukautta turvapaikan hakemisen jälkeen.
Lindström arvioi, että työnteon nopea salliminen ehkäisisi rikollisuutta.
– Kuukaudessa ei ehdi turhautua odottaessaan työlupaa. Jos aika on puoli vuotta, se alkaa olla niin pitkä, että henkilölle saattaa tulla muuta harrasteltavaa. Odottelu kasvattaa turhautumisen ja radikalisoitumisen riskiä. Tarpeettomasti joutilaina olevat miehet ovat otollista maaperää houkuttelijoille, jotka iskevät heihin: ’Hei, olet ollut viisi kuukautta ilman töitä. Meillä olisi sinulle homma: rupea tekemään jotain pahaa’, Lindström kuvailee riskiä.
Hän on keskustellut karenssin lyhentämisestä sisäministeriön edustajien kanssa.
– Sisäministeriön puolella mietitään turvallisuuskysymyksiä, mutta uskon, että pääsemme asiassa eteenpäin ja voimme lyhentää karenssia.
Suomen on Lindströmin sanoin "pakko onnistua kotouttamisessa".
Työllistyminen on kotouttamisessa kaiken keskiössä. Jatkossa turvapaikanhakijoiden osaaminen kartoitetaan vastaanottokeskuksissa eri puolilla Suomea. Heille kehitetään sähköinen itsearviointilomake, jota Lindström kutsuu "turvapaikanhakijan ceeveeksi". Tavoitteena on edistää työntekoa vastaanottokeskusaikana.
CV:t laitetaan sähköiseen rekisteriin, jotta rekrytointiyritykset, alueelliset TE-toimistot ja palveluun rekisteröityneet yritykset pääsevät tutustumaan uuden työvoiman osaamiseen.
– Koulutuksen ja kiinnostuksien varhainen selvittäminen helpottaa ihmisten sijoittamista sinne, missä heidän osaamiselleen on kysyntää. Toki tiedämme, että usein he hakeutuvat maanmiestensä, sukulaistensa tai ystäviensä luokse, mutta on niinkin, että ihmiset menevät kuntiin työn ja koulutuksen perässä, Lindström arvioi.
Kotouttamisen huomattavalla tehostamisella hallitus yrittää ohjata oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia tasaisesti eri puolille Suomea. Jos he jäävät työttömiksi ja pakkautuvat suurimpien kaupunkien lähiöihin, pelkona on maahanmuuttajien ikärakenteen ja korkean syntyvyyden perusteella Ruotsin kaltainen tulevaisuus, jossa autot palavat suomalaislähiöissäkin 10–15 vuoden kuluttua.
– Velvoittavuutta pitää lisätä kotouttamisessa. Ihan ehdoton velvoite on oppia suomen kieli, että maassa voi pärjätä, Lindström korostaa.
Ministeri laittaa toivonsa lapsiin, jotka imevät kielen itseensä "kuin pesusienet". Hän pitää mahdollisena, että varhaiskasvatukseen osallistuminen tehtäisiin pakolliseksi 3–6-vuotiaille maahanmuuttajalapsille.
– Ajattelen, että osallistuminen varhaiskasvatukseen voisi ihan hyvin olla lapsille velvollisuus. He oppisivat kielen nopeasti.
– Sosiaaliturvassa voisi olla nouseva trendi maahanmuuttajille. Kun osoitat sopeutuvasi, saat siitä palkinnon, Lindström sanoo.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA